Tanni Shō (Tannisho),

luku 15

@Copyright Ryukoku University, Kyoto, Japan

Tannisho on muistiinpanoja Shinranin sanoista. Kirjoittajan oletetaan nykytutkimuksen mukaan olleen Shinranin oppilas, Yuien-bo, kotoisin Kawadasta nykyisen Tokion seudulta. Teos on lyhyt, ja kirjoitettu kansanomaiseen ja yksinkertaiseen tapaan, juuri siksi teksti on muistiinpanoja niistä ohjeista, joita Shinran lähetti oppilailleen itä-Japanissa.

Tässä esitetään ote Tannishon viidennentoista luvun alusta, ensinnäkin siksi, että asia liittyy kysymykseen, joka Shinranin opetuksesta vielä nykyään tehdään, ja toiseksi, että otteesta saa tuntuman ja käsityksen Shinranin tavasta esittää asioita. Tästä osuudesta on poistettu japaninkielinen alkuteksti, mutta se on kuitenkin esitetty latinalaisin kirjainmerkein. Teksti ja kommenteineen on teoksesta The Tannishō, Notes Lamenting Differences, The Ryukoku University Translation Center (Translated and annotated), Ryukoku University, Shimogyo-ku, Kyoto 600, Japan.

Lukemisen helpottamiseksi teksti on jaettu lyhyisiin osiin. Kussakin osassa ylimpänä on japaninkielinen alkuteksti. Se on vanhaa japania. Sitten on tekstin käännös, ja lopuksi selitetään erikoistermejä ja tärkeitä kohtia. Teksti perustuu Rennyo shonin-käsikirjoitukseen. Muutamissa kohdin on kuitenkin käytetty toisia käsikirjoituksia tai julkaisuja. Teksti on kuitenkin lähes sama kuin se, joka on julkaistu kokoomateoksessa Shinshū shōgyō zensho, Vol II, pp. 773-795. Allaolevassa tekstissä on ensiksi lyhyt osuus alkutekstiä, sen käännös, ja alimpana alaviitat.

Teksti

LUKU XV [1]

Bonnō gusoku no mi o motte sudeni Satori o hiraku to yū koto. Kono jō motte no hoka no koto ni sōrō. Sokushin-jōbutsu wa Shingon hikyō [3] no hon’i, Sammitsu Gyōgō [4] no shōka nari.

Puhutaan, että on [2] jo voinut saavuttaa valaistumisen vaikka on täynnä pahoja intohimoja. Tämä on mitä järjettömin ajatus. Buddha-tilan saavuttaminen tässä ruumiissa on keskeinen esoteerinen oppi shingon-koulukunnassa, ja on tulos kolmesta mystisestä harjoituksesta.

[1]Tässä kappaleessa esiteltävä väärä näkökanta on "buddha-tilan saavuttaminen yhdessä hetkessä tässä ruumiissa". Tämä ajatus on puhdasoppisen shinshū-buddhalaisuuden sellainen viisasteleva väärennös, että sillä hetkellä kun usko Amidaan herää, henkilö muka saavuttaisi buddha-tilan maallisessa ruumiissaan. Kirjoittaja arvostelee tätä näkökantaa sanoen, että buddha-tilan saavuttaminen tässä elämässä on tietäjien polun päämäärä, mutta puhtaan maan koulukunta puhuu valaistumisesta seuraavassa elämässä.

[2] tarkoittaa niitä, jotka ovat saavuttaneet shinjinin.

[3] Shingon hikyō: Shingon, sanskritiksi mantra, tarkoittaa mystistä sanaa tai lausetta. Myöhemmin Japanissa termistä tuli shingon-uskontokunnan nimi. Sen opista käytetään luonnehdintaa mikkyō tai hikyō, jotka tarkoittavat salaista tai esoteerista oppia, koska sen sanotaan olevan Buddhan korkeimman totuuden opetusta, joka on niin syvällistä, etteivät edes korkeimmat bodhisattvat ymmärrä sitä. Esoteerisen opin vastakohta on eksoteerinen opetus (kengyō).

[3] Sammitsu Gyōgō: Termi tarkoittaa kolmea tai kolmenlajista mystistä toimitusta, ts. teon, puheen ja ajatuksen keinoin tehtyjä. Shingon-buddhalaisuuden opin mukaan Buddhan ja oppilaan kolme mystistä toimitusta kytkeytyvät yhteen käsielein (teko), mystisin sanoin (puhe) ja meditoiden (ajatus).

(jatkoa)

Rokkon-shōjō [1] wa mata Hokke Ichijō [2] no shosetsu, Shianraku no Gyō [3] no kantoku nari. Kore mina nangyo jokon no tsutome, kannen joju no satori nari. Raisho no kaikaku wa Tariki Jōdo no shushi, Shinjin ketsujo no michi naru ga yue nari. Kore mata Igyō gekon no tsutome, fuken zen'aku no hō nari.

Kuuden aistielimen puhdistaminen on [1] Lootussutran yhden kulkuneuvon [2] oppi, ja se on saavutettavissa neljän tyyneyden harjoituksen [3] avulla. Nämä ovat kaikki vaikeita harjoituksia, jotka sopivat vain lahjakkaille, ja niissä valaistuminen voidaan saavuttaa vain meditaation avulla. Valaistumisen saavuttaminen seuraavassa elämässä on puhtaan maan koulukunnan toisen voiman opetuksen peruskivi; valaistuminen saavutetaan lujan uskon polulla. Se on helppo harjoitus niille, joiden lahjakkuus on vähäinen, ja se on opetus, joka ei tee eroa hyveen ja pahuuden välillä.

[1] Rokkon-shōjō: "Rokkon" merkitsee kuutta aistielintä, ts. silmää, korvaa, nenää, kieltä, ruumista ja mieltä. Kuuden aistielimen puhdistamista harjoituksen ja hyvien tekojen keinoin rohkaistaan monissa mahāyāna-sutrissa. Tässä viitataan lootussutran opettamaan harjoitukseen. (Taishō IX, pp. 47c-50b)

[2] Ichijō: "Yksi kulkuneuvo", sanskritiksi ekayāna. Tähän liittyvä toisenlainen käsite on sanjō eli kolme kulkuneuvoa eli Śrāvakan, pratyekabuddhan ja bodhisattvan tiet. Ichijō tarkoittaa yhtä ja ainoa opetusta, jonka avulla kaikki elävät olennot voivat saavuttaa buddha-tilan, siksi siitä käytetään myös termiä ichibutsujō eli yksi buddha-kulkuneuvo. Tendai-koulukunta ilmoittaa opettavansa lootussutran esittämää yhden kulkuneuvon korkeinta oppia.

[3] Shianraku no gyō: Neljä tyynnyttävää harjoitusta. Lootussutran opin seuraajat pitävät yllä neljää tyyntä harjoitusta, jotta he voisivat harjoittaa buddhalaisuutta tyynin mielin. Neljässä tyynnyttävässä harjoituksessa (1) pysytään erossa ihmisistä ja esineistä, jotka häiritsevät omistautumista hiljaiseen meditaatioon. (2) vältetään puhumasta pahaa toisista, hakemasta vikoja muista jne., (3) ei mielistellä eikä inhota ketään, (4) päätetään johtaa tietämättömät olennot lootussutran opetukseen. (Taishō IX, pp. 37 a-38c). Shikan Eugyō-tekstin mukaan kuuden aistielimen neljän harjoituksen harjoittajat saavuttavat puhtauden oman elämänsä aikana (Taishō XLVI, p. 258 b).

(jatkoa)

Oyoso konjō ni oite wa bonnō akushō o danzen koto, kiwamete ari gataki aida, Shingon Hokke o gyozuru jōryo, nao motte junjishō no Satori o inoru. Ikani iwan ya kaigyo ege [1] tomoni nashi to iedomo, Mida no Gansen ni jōji te shōji no kukai o watari, Hōdo no kishi ni tsuki nuru mono nara ba, bonnō no kokuun hayaku hare, Hosshō no kakugetsu sumiyakani araware te, jinjipo no muge no Kōmyō ni ichimi noi shite issai no shū o riyaku sen toki ni koso, Satori nite wa sōrae.

Koska on tavattoman vaikeaa vapautua kaikista pahoista intohimoista ja pahoista esteistä tässä elämässä niin vieläpä puhtaat munkit, jotka harjoittavat shingon’in ja hokk’en opetuksia rukoilevat valaistumista seuraavassa elämässä. Kuinka paljon enemmän näin onkaan meidän kohdallamme. Vaikka olemme vailla kurinalaista harjoitusta ja viisautta [1], voimme silti ylittää syntymän ja kuoleman tuskallisen meren nousemalla Amidan valan laivaan. Kun saavutamme palkinnon maan rannan, pahojen intohimojen tummat pilvet hajoavat hetkessä ja dharma-luonnon [2] valaistunut kuu tulee äkkiä näkyviin. Silloin tulemme yhdeksi [Buddhan] [3] kymmenen ilmansuunnan estymättömän valon kanssa ja autamme kaikkia eläviä olentoja. Silloin, ja vasta silloin, voimme sanoa olevamme valaistuneita.

[1] Kaigyō ege: Kai (moraaliset ohjeet), e (viisaus) ja jō (meditaatio) ovat buddhalaisuuden harjoituksen ydin. Ge ja gyō esiintyvät usein yhdyssanana merkiten ymmärrystä ja harjoitusta. Täten tarkoittaa moraalisten ohjeitten seuraamista ja viisautta, tai epätarkemmin sanoen harjoitusta ja ymmmärrystä.

[2] Hosshō: "Dharma-luonto" tai maailma ilmiöitten olemuksen ydin, sankritiksi dharmatā. Hō eli dharma merkitsee tässä ilmiöitä tai asioita ja shō merkitsee luontoa tai olemusta. Hosshō tarkoittaa siksi ilmiöitten ja esineitten absoluuttista, muuttumatonta ominaisluontoa. Termistä käytetään myös synonyymiä shinnyo, eli "absoluuttinen todellisuus".

[3] Jinjippō no muge no Kōmyō: "Kymmenen ilmansuunnan estymätön valo" tarkoittaa Buddha Amidan valoa. Vasubandhu ylistää häntä "Kymmenen ilmansuunnan estymättömän valon buddhana" Jōdo Ron-tekstin avaussäkeessä (SSZ, I, s. 269). Dai Muryōju Kyō-sutran kahdennentoista valan mukaan Buddha Amidan valo on rajaton ja estymätön. Ne, jotka syntyvät hänen maassaan saavuttavat saman valaistumisen kuin hän, ja niin he yhtyvät tähän valoon.

(jatkoa)

Kono mi o motte Satori o hiraku to sōrō naru hito wa, Shakuson no gotoku shuju no Ōge no Shin omo genji, Sanjūni-sō?[2] Hachijū-zuigyōkō omo gusoku shite, seppō riyaku sōrō ni ya ? Kore o koso konjo ni Satori o hiraku hon [4] towa mōshi sōrae.

Ne, jotka luulevat voivansa saavuttaa valaistumisen maallisessa ruumiissaan, eivät varmaan saarnaa dharmaa ja auta muita kuten Śākyamuni teki esiintyen erilaisissa nirmānakāya’n [1] muodoissa. Hänellä oli kolmekymmentäkaksi erinomaisuuden tunnusmerkkiä [2] ja kahdeksankymmentä vähäisempää merkkiä [3]. Nämä ovat valaistumisen tunnukset tässä elämässä.

[1] Ōge no Shin: "mukautunut ruumis" tai "muuntunut ruumis", sanskritiksi nirmānakaya on yksi Buddhan kolmesta ruumiista. Buddha muuntaa itsensä aina sellaiseen muotoon, joka on sopusoinnussa pelastettavien ihmisten kykyjen ja olosuhteitten kanssa. Śākyamuni-Buddha kävellessään maassa ihmisenä oli silloin tällaisessa ruumiissa.

[2] Sanjūni-sō: "Kolmekymmentäkaksi merkkiä" tarkoittavat kolmeakymmentäkahta erinomaisuuden tunnusmerkkiä, jotka sanottiin olevan buddhilla, cakravartin-kuninkailla ja ideaalisella kuninkaalla. Näitä tunnusmerkkejä mainittiin myös suurmiehen kolmeksikymmeneksikahdeksi tunnusmerkiksi, sanjūni-daininsō.

[3] Hachijū-zuigyōkō: "Kahdeksankymmentä vähäisempää tunnusmerkkiä" tarkoittaa buddhan ulkomuodon kahdeksaakymmentä tunnusmerkkiä. Ne ovat vähemmän näkyviä ulkomuodollisia piirteitä kolmenkymmenenkahden tunnusmerkin lisänä.

[4] Hon: On tässä lyhenteenä sanalle tehon, eli esimerkki tai malli.

(jatkoa)

Wasan [1] ni iwaku, "Kongō kengo no Shinjin no, Sadamaru toki o machi e te zo, Mida no Shinkō shōgo shite, Nagaku shoji o hedate keru", to wa sōrō wa, Shinjin no sadamaru toki ni, hitotabi sesshu shite, sute tamawa zare ba, rokudō ni rinne su bekara zu. Shikareba, nagaku shoji oba hedate sōrō zo kashi. Kakuno gotoku shiru o, satoru towa ii magirakasu beki ya ? Aware no sōrō o ya ! "Jōdo Shinshū [2] niwa konjō ni Hongan o shinji te, kano Do ni shite Satori oba hiraku to narai sōrō zo", to koso, ko Shōnin no ōse niwa sorai shi ka.

Japanilainen hymni sanoo:

Timantinlujan uskon asettuessa

Amidan valo ottaa suojaansa

syntymästä ja kuolemasta

ikuisesti irroittaen.

Koska valo ympäröi juuri uskon asettumisen hetkellä, eikä se koskaan jätä, niin vaellus kuudessa pahuuden maailmassa loppuu. Olemme irronneet ikuisesti syntymästä ja kuolemasta. Kuinka sellainen voidaan vääristää "valaistumisen saavuttamiseksi"? Miten surkeaa ! Edesmennyt Mestari sanoi: "Minulle on opetettu, että puhtaan maan todessa opetuksessa luotetaan perusvalaan nykyisessä elämässä ja saavutetaan valaistumisen siinä maassa".

[1] Wasan: japanilainen hymni. Shinran kirjoitti monia japaninkielisiä hymnejä, jotka julkaistiin kolmena kokoelmana: Jōdo wasan, Kōsō wasan ja Shōzōmatsu wasan (SSZ.II,ss. 485-531). Tässä lainattu hymni on kokoelmasta Kōsō wasan, kappaleesta, jossa ylistetään Zendōa (ibid. s.510).

[2] Jōdo shinshū: "Puhtaan maan (koulukunnan) todellinen opetus". Se tarkoitti alunperin kahdeksannentoista valan todellista merkitystä, mutta termiä alettiin myöhemmin käyttää Shinranin perustaman puhtaan maan koulukuntaan kuuluvan uskontosuunnan nimenä.

(luvun XV loppu)

Kirjallisuusviitteitten lyhennykset:

SSZ Shinshū Shōgyō Zensho

Taishō Taishō Daizōkyō