Make your own free website on Tripod.com

 

歎異抄

TANNISHŌ

 

緒言

竊廻愚案粗勘古今歎異先師口傳之眞信思有後學相續之疑幸惑不依有縁知織者争得入易行一門哉。

 

竊回愚案、粗勘古今、歎異先師口伝之真信、思有後学相続之疑惑、幸不依有縁知識者、争得入易行一門哉。

 

Chogen

Hisokani guan o megurashi te, hobo kokon1 o kan­gauru ni, senshi no kuden no Shinshin ni ko­tonaru koto o nageki, kōga­ku sōzoku2 no giwaku aru koto o omou ni, saiwaini uen3 no chishiki4 ni yora zu ba, ika­deka igyō5 no ichi­mon ni iru koto o en ya ?

__________________________________

 

EROAVUUKSIA VALITTAVAT MUIS­TIINPANOT

 

ESIPUHE

 

Kun nöyrästi harkitsen asioita mielessäni ja yleensäkin muis­te­len menneitä ja nykyisiä1 niin en voi muuta kuin va­lit­taa niitä poikkeamia oikeasta uskosta, joista edesmennyt mes­ta­rimme me­il­le kertoi. Pelkään siksi, että epäilys voisi herätä jälkeem­me2 tulevissa. Ellei ole sitä onnea, että sat­tuisimme kohtaamaan4 hyvän opettajan3 niin kuinka miten­kään voi­mme astua helpon harjoituksen5 portista ?

_________________________

1. Kokon 古今: "mennyt ja nykyinen". Tässä "mennyt" tar­koittaa aikaa, jolloin Shinran Shōnin vielä eli (1173-1263). "Nykyinen" tarkoittaa aikaa, jolloin Yuien-bō kirjoitti tämän teoksen noin 30 vuotta Shinran Shōnin'in kuoleman jälkeen.

2. Kōgaku sōzoku 後学相續, kōgaku tarkoittaa "jälkeentulevat oppilaat" ja sōzo­ku merkitsee seurata tai periä, ts. tässä ta­pauksessa niitä, jotka perivät opetta­jan opin. Sanonta tar­koit­taa siis niitä, jotka seuraavat nembutsun ja uskon puh­taan maan opetusta Shinran Shōnin'in opetuksen mukaisesti.

3. Uen 有縁, "liittyä" tai "olla suhteessa johonkin". Ilmaisu tarkoittaa tässä myös sitä, että näennäisesti sattumanvarainen hyvän buddhalaisen opettajan tapaaminen on voinut tulla mahdolliseksi aikaisemman elämän  aikana olleen yhteyden­pidon johdosta.

4. Chishiki 知識, "tieto". Termi viittaa tässä käsitteeseen zenjishiki善知識, sanskritiksi ka­ly­ā-namitra, hyvä tai hy­veel­linen ystävä. Tätä termiä käyte­tään tarkoittamaan hen­ki­löä, joka auttaa kääntymään buddhalaisuuteen tai edisty­mään buddhalaisella polulla.

5. Igyō 易行, "helppo harjoitus". Termi viittaa [puhtaan maan buddhalaisuudes­sa] tunnettuun helpon harjoituksen polkuun, jossa riittävänä harjoituksena on Amidan valan mukaisesti lausua nem­but­sua. Tällä tavoin syntyy puhtaaseen maahan ja saavuttaa valaistumisen. Ter­min vasta­kohta on nangyō 難行, vai­kea harjoitus, tai vaikean harjoituksen polku, Se tar­koittaa monenlaisia harjoi­tuksia pitkänä aikana, kts. viite SN 1.

 


全以自見之覚悟、莫乱他力之宗旨。仍、故親鸞聖人御物語之趣、所留耳底、聊注之。偏為散同心行者之不審也云々

 

Mattaku jiken no kakugo1 o motte, Tariki2 no shūshi o midaru koto nakare. Yotte ko Shin­ran Shōnin no on-monogatari no omomu­ki, mimi no soko ni todomaru tokoro, isasaka kore o shirusu. Hitoe­ni dōshin3 gyōja no fushin o sanzen ga tame nari, to unnun4.

____________________________________________

   Meidän ei tulisi vääristää toisen voiman2 oppia omilla nä­kö­kan­noillamme ja ymmärtä­myk­sillämme1. Siksi merkitsen muistiin edes­menneen ylevän Shin­ranin vielä korvissani soi­via sanoja. Tämän teen pelkästään poistaakseni usko­vaistem­me3 epäi­lyksiä4.

 

1. Kakugo  覺悟, tarkoittaa tavallisesti päätöstä, valmistunei­suutta tai alistumista. Tässä merkitys on ymmärrys tai arvi­ointi.

2. Tariki 他力, "muu voima" viittaa Amida Buddhan ehdot­tomaan pelastavaan voimaan. Sen vastakohta on jiriki, 自力, oma voima. Se tarkoittaa ihmisen omaa voimaa, joka on ra­jallinen ja tehoton valaistumisen saavuttamisessa, kts. loppuviite n:o 2.

3. Dōshin 同心, samanmielinen. Termi tarkoittaa tässä samaa uskoa, jossa seuraajat harjoit­tavat nembutsua.

4. Unnun 云云, Tätä ilmaisua käytettiin merkkinä siitä, että seuraavaissa lauseessa tai lauseissa jokin osa on jätetty pois. Toinen käyttöalue on edelläolevan lainauksen lopun merkki. Tässä on viimeksimainittu merkitys. 


DAI ISSHŌ1

 

 

   Mida2 no Seigan3 fushigi ni tasuke rare mairase te Ōjō4 oba toguru nari, to shinji te, Nem­butsu5 mōsan to omoi tatsu ko­koro no okoru toki, sunawachi Sesshu-fusha6 no riyaku ni azuke shime tamō nari.

 

LUKU I

 

   Uskoessamme pelastuvamme syntymään puhtaassa maa­ssa4 Ami­dan2 käsittämät­tö­män valan3 ansiosta meissä herää halu nembutsun5 lausu­mi­seen. Sillä het­kellä saavu­tamme peru­untumatto­man6 suojelun edun.

 

1. Tämä aloituskappale esittelee shin-buddhalaisuuden perus­tan, joka on Amida Buddhan kahdeksastoista vala. Se on tosi uskoa toisen voiman ehdottomaan pelastavaan voimaan, joka on hyvän ja pahan, viisauden ja tietämättömyyden tuol­la puolen.

2. Mida 彌陀, tarkoittaa Amida Buddhaa.

3. Seigan 誓願, vala tai lupaus. Termin yleinen merkitys on bodhisattvan vala, jonka bod­hisattva vannoo uransa alku­vai­heessa. Tässä termi tarkoittaa Amidan neljääkymmentä­kah­deksaa va­laa, ja eri­tyi­ses­ti kahdeksattatoista valaa, jonka mu­kaisesti nembutsua aidossa uskossa harjoittava saa olla var­ma syntymästään puhtaassa maassa.

4. Ōjō 往生, mennä ja syntyä. Tämä viittaa syntymään Ami­dan puhtaassa maassa.

5. Nembutsu 念佛, meditointi tai ajattelu, jonka kohteena on Buddha, tästä käytetään sansk­ritiksi termiä buddh~nusmÏiti. Termi tarkoit­taa myös Buddhan nimen lausumista tai resi­tointia, ja tässä nimen­omaan Amidan Buddhan nimen lausu­mista muodossa "Namu Amida Butsu", kunnioitus Amida-Budd­halle.

6. Sesshu-fusha 攝取不捨, sesshu tarkoittaa "ottaa syleilyynsä", fusha "hylkäämättä". Shin-budd­halaisuus painottaa, että heti kun aito usko on saavutettu Amidan valo ottaa syleilyynsä eikä koskaan hylkää, vaikka syntimme ovat raskaat. Tästä käy­te­tään sanontaa shōjōju, 正定聚, eli täysin saavutettu [puh­taa­seen maahan] ­syn­tymisen tila.


弥陀の誓願不思議にたすけられまいらせて、往生をとぐなりと信じて念仏もうさんとおもいたつこころのおこるとき、すなわち摂取不捨の利益にあずけしめたまうなり。弥陀の本願には老少善悪のひとをえらばれず。ただ信心を要とすとしるべし。そのゆえは、罪悪深重煩悩熾盛の衆生をたすけんがための願にてまします。しかれば本願を信ぜんには、他の善も要にあらず、念仏にまさるべき善なきゆえに。悪をもそるからず、弥陀の本願をさまたぐるほどの悪なきがゆえにと云々

 

 

Mida no Hongan1 niwa rōshō zenaku no hito o erabare zu, tada Shinjin o yo to su, to shiru beshi. Sono yue wa, zaiaku jinju, bonnō2 shijo no shujo o tasu­ken ga tame no Gan ni mashi­masu.

   Shikareba Hongan o shinzen niwa, tano zen mo yo ni ara zu, (Nembutsu ni masaru beki zen naki)3 yue ni. Aku omo osoru bekara zu, (Mida no Hongan o samataguru hodo no aku naki)4 yue ni, to unnun.

__________________________________________

 

 Tulisi tietää, ettei Amidan perusvala1 tee eroa nuo­ruu­den ja van­huuden välillä, ei pahan eikä hyvän välillä, ja että vain usko on tärkeydessä ylin, koska vala pelastaa elävät olen­not raskaitten syntien ja tulisten intohimo­jen kah­leista2.

   Jos vain on usko perusvalaan, eivät mi­tkään muut hyveet ole tarpeen, koska ei ole nembut­sun ylittävää hyvettä3. Sanotaan, ettei edes pahuut­ta tulisi pelätä, koska mikään pahuus ei pysty estä­mään Ami­dan kan­ta­valaa4.

 

1. Hongan 本願, sanskritiksi pūrva-praÃidh~na, joka tarkoittaa "aikaisempi tai alkuperäinen vala". Hon tarkoittaa shin-­buddha­laisuudessa "perustavaa" tai "ensimmäistä". Hon­gan, merkityksessä perustava, tarkoittaa Amidan 48 valaa, kos­ka niit­ten an­sios­ta Buddha Amida saavutti buddha-tilan, ja merkityksessä "ensimmäinen" termi tarkoittaa kahdeksat­tatoista valaa, koska se on tärkeydessään ensimmäinen ja olennainen vala. Tekstin tässä kohdassa tarkoitetaan kahdek­sattatoista valaa.

2. Bonnō 煩悩, "kärsimyksen tai vaivan syy", sanskritiksi kle­sa, tahra. Termi tarkoittaa sellaisia mielen toimintoja, jot­ka pii­naavat ihmisen mieltä ja kehoa. Ne ovat buddhalai­suu­den mukaan ahne halu, viha ja tietä­mät­tö­myy­s, kts. viite CN7.

3. Nembutsu 念佛… "ei ole hyvettä, joka ylittäisi nembutsun", koska nembutsu eli Amidan nimi on täynnä Budd­han täydel­lisiä hyveitä, kts.viite CN8.

4. Mida no hongan… 彌陀の本願… , "mikään pahuus ei pysty estämään Amidan perusvalaa", koska vala on muuttumattoman todelli­suuden mukainen.


DAI NISHŌ1

 

  おのおの十余か国のさかいをこえて、身命をかえりみずして、たずねきたらしめたまう御こころざし、ひとえに往生極楽のみちをといきかんがためなり。

 

Ono-ono juyoka-koku2 no sakai o koe te, shimmei o kaerini zu shite tazune kitara shime tamo on-kokorozashi, hitoani Ōjō Gokuraku3 no michi o toi kikan ga tame nari.

 

LUKU II1

 

   Olette tulleet tapaamaan minua ylitettyänne yli kymmenen läänin2 rajat oman henkenne kaupalla pelkästään kysyäksenne mi­nulta tie­tä syntymään Ylimmän ilon maahan3.

 

1. Tässä kappaleessa Shinran Shōnin selvittää Amidan valan nembutsua niille seuraajille, jotka matkustivat Kiotoon mah­dollisesti Japanin itäosista. Heidän vierailunsa tarkoitus oli kysyä puh­taaseen maahan syntymän oikeata syytä. Vierailun oletetaan johtuneen erimie­lisyyksistä liikkeessä sielläpäin. Syynä oli luultavasti Zenranin, Shinran Shōninin pojan levit­tämä harhaoppinen tulkinta nembutsun opista, kts. viite SN 9.

2. Jūyoka-koku十余ヶ國. Nämä Shinran Shōninin seuraajat itä-Japanista lähtivät ehkä Hitachin läänistä, Tokiosta koilliseen, ja kulkivat seuraavien läänien kautta: Shimofusa, Musashi, Sagami, Izu, Surugu, Tōtōmi, Mikawa, Owari, Ise, Ōmi ja Yamashiro. Matkustus siihen aikaan kävi jalan tai kanto­tuolis­sa, kts. viite SN10.

3. Gokuraku 極楽, "äärimmäinen onni", sanskritiksi sukhāva­tī,  "mielihyvän ja onnen täyttä­mä". Se on nimenä Amidan puhtaalla maalla, koska siinä maassa ei ole ruumiin eikä sielun kärsimyksiä.


しかるに念仏よりほかに往生のみちをも存知し、また法文等をもしりたるらんと、こころにくくおぼしめしておわしましてはんべらんは、おおきなるあやまりなり。もししからば、南都北嶺にも、ゆゆしき学生たちおおく座せられてそううなれば、かのひとにもあいたて*627まつり、往生の要よくよくかるべきなり。

 

 

Shikaruni, Nembutsu yori hoka ni Ōjō no michi omo zonchi shi, mata hōmon1 tō omo shiri taru ran, to ko­ko­ro nikuku oboshi meshi2 te owashi mashi te hambe­ran wa, ōki naru ay­amari nari. Moshi shika­ra­ba, Nanto Hokurei3 nimo, yu­yushiki4 gakushō tachi ōku owase rare te sōrō nare ba, kano hito5 nimo ai tatematsuri te, ōjō no yō yo­ku‑­yoku kika­ru beki nari.

      

   Jos kuitenkin luulette minussa olevan jotain mystistä2 ja aja­ttelette, että tun­nen muun tien syntymään [puhtaassa maas­sa] kuin nembutsun, tai ajattelette, että olen hyvin pe­rillä budd­halaisista opeista1 niin se on paha ereh­dys. Jos niin on, olisitte tyyty­väi­sempiä, jos kä­visitte ky­sy­mässä [puh­taa­seen maahan] syn­ty­män pe­rus­asioista kun­nioi­te­tuil­ta ja kor­keasti oppi­neilta4 hen­ki­löiltä5 ete­läises­sä pää­kau­pun­gissa ja poh­joi­sella vuorel­la3.

 

1. Hōmon 法文  : "dharma‑­kirjoitus", buddha­lai­nen opin­kap­pale. Sanan ylei­nen merkitys on sutra‑teks­tien ja kom­men­taarien osa, tai yleensä buddha­lai­nen oppi.  

2. Kokoro nikuku oboshi mesu こころにくくおぼしめす: "Oboshi me­su" on koh­telias ilmaisu sa­nal­le omou, "ajatella". Ko­koro ni­kuku  心憎く on adverbi, joka ilmaisee jolla­kin olevan mielessään jotain kä­sit­tämätöntä tai outoa. Tämä viittaa sii­hen, että Shin­ra­nin seu­raajat arveli­vat hä­nel­lä olevan hallus­saan jokin syväl­linen ope­tus, jota vielä ei ole paljas­tet­tu. Tämä luulo näyttää syn­tyneeen siitä, että itä‑Ja­panissa toimiva opetta­ja Zenran oli sanonut Shin­ranin välit­täneen hänelle nem­butsu‑­opetuksen salaisuudet keskiyöllä  esotee­riseen tapaan.   

3. Nanto hokurei 南都北嶺: "Eteläinen pää­kaupunki ja pohjoinen vuori".   Tässä tarkoitetaan Naran kau­punkia ja Kio­ton Hie­i‑vuorta, jotka olivat siihen ai­kaan buddhalai­sen opetuksen keskuk­set. Hiei‑vuo­ren Enry­aku‑ji‑­temppelis­sä sekä Naran Kofukuji'n ja Todaiji'n temppe­leissä toimi lukuisia skolastik­ko­ja.   

4. Yuyushiki  ゆゆしき: Johtava, arvostettu, suuri. 

5. Kano hitoかのひと: "Se henki­lö", tässä käytetään monikollises­ti. Joissakin käsi­kirjoitusversi­oissa lukee kano hito‑bito, "ne   hen­kilöt".           

 


親鸞におきては、ただ念仏して、弥陀にたすけられまいらすべしと、よきひとのおおせをかぶり、信ずるほかに別の子細なきなり。念仏は、まことに浄土にうまるるたねにてやはんべるらん、また、地獄におつべき業にてやはんべるらん。総じてもって存知せざるなり。

 

Shinran ni okite wa, tada Nembutsu shite Mida ni tasuke rare mairasu beshi, to yoki hito1 no ōse o kōmuri te2, shinzu­ru hoka ni, betsu no shisai3 naki nari.

Nem­butsu wa makoto ni Jōdo ni uma­ruru tane nite ya ham­be­ran, mata ji­goku4 ni otsu beki gō5 nite ya hambe­ru ran, sōjite motte6 zonchi se zaru nari.               

 

   Mitä tulee minuun, Shinraniin, niin minulla ei ole muuta3 kuin vastaanottaa2 ja uskoa kunni­oitetun mestarin1 opetus - sen että Amida pelastaa meidät pel­kästään sillä, että lau­sum­me nem­butsun.

   Olen aivan ilman tietoa siitä saako nembutsu todella mi­nut syn­tymään puh­taassa maassa vai johtaako karma5 minut vaipumaan hel­vettiin4.

 

1. Yoki hito よきひと: "Hyvä ihminen". sama kuin zenjishiki 善知識, tai yksin­kertaisemmin c­hishi­ki 知識. Tar­koittaa tässä Hō­nen'­ia.   

2. Kōmuri te かふむり: Kōmuri , vastaan­ottaa, hyväk­syä. Rennyo Shōnin'in käsi­kir­joituksessa on tässä  käytetty sanon­taa ka­buri te, joka on kō­bu­ri te lyhennettynä. Kōburu on sa­ma kuin kōmu­ru vanhalla ja­panin­kie­lellä.   

3. Shisai 子細 , myös 仔細 . Se tarkoit­taa yksityis­kohtia tai tar­ken­nuk­sia sekä myös "asian erityistä syytä", tai myös "asi­aa". Betsu no shisai naki nari tar­koit­taa "ei ole muuta (kuin...)"  

4. Jigoku 地獄: sanskri­tiksi naraka. Ole­massaolon alimmainen tila, jonne paho­ja tekoja tehneet joutu­vat. Siellä he kohtaavat lukemat­tonia kärsimyksiä syn­tien­sä sovitukseksi.  

5. : sansk­ritiksi kar­man.  Se tarkoittaa toimin­taa, pu­hetta tai ajatte­lua. Tässä se tar­koittaa termiä gōin 業因, "kar­man seu­raus", tai tekoa jon­kun seu­rauksen syynä. Siksi se on sama kuin tane たね、eli siemen edelli­sessä lau­sees­sa.   

6. Motte, もて、oikeastaan mote. Mote on sama kuin motte ny­ky­ja­panis­sa. Motte lisätään muihin sanoihin niiden vah­ven­nuk­seksi.

 

 


たとい、法然聖人にすかされまいらせて、念仏して地獄におちたりとも、さらに後悔すべからずそうろう。そのゆえは、自余の行もはげみて、仏になるかりける身が、念仏をもうして、地獄にもおちてうらわばこそ、すかされたてまつり、という後悔もうらわめ。いずれの行もおよびがたき身なれば、とても地獄は一定すみかぞかし。

 

Tatoi Hōnen Shō­nin1 ni sukasare mai­rase te, Nem­butsu shite jigo­ku ni ochi tari tomo, sarani kōkai su bekara zu sōrō. Sono yue wa, jiyo no gyō mo hagemi te, Butsu ni naru bekari ke­ru mi ga, Nem­butsu o mōshi te jigoku nimo ochi te sōrawa ba koso, su­kasare tatematsuri te, to yu kōkai mo sorawa te, to yu kokai mo sōrawa me. Izure no gyo mo oyobi gataki mi nare ba, totemo ji­goku wa ichijō su­mika2 zo kashi. 

         

  En valittaisi vaikka ylevä Hōnen1 olisi pettänyt minua niin, että nembutsun lausuttuani vaipuisin helvettiin. Näin on sik­si, että jos minusta tulisi buddha jonkun muun harjoi­tuk­sen avulla, ja sitten vaipuisin helvettiin lausuttuani nem­but­sun, niin sil­loin minulla olisi aihetta valittaa. Mutta koska olen vailla mitään kykyä minkäänlaiseen harjoitukseen niin hel­vetti tulisi ole­maan asuin­paikkani joka tapauksessa.

 

1. Hōnen Shōnin、法然聖人、oli Shinran Shōnin'­in opettaja ja japanilaisen jōdo shū­-koulukunnan perus­ta­ja. Hän syntyi vuonna 1133 ja kuoli vuonna 1212. Opis­keltu­aan ja harjoitettuaan buddha­laisuutta monen vuo­den ajan Hiei‑­vuorella ja muu­alla hän tutustui Zen­dō‘n kom­men­taa­reista Amidan valaan.  Sen jäl­keen hän omis­tautui  nembut­sun harjoituk­seen ja puhtaan maan opin levit­tämi­seen. Tar­kempia tietoja on lähteessä Shōshin Ge, ss. 12‑13. Tar­kem­mat tiedot kir­jasta ovat tämän teok­sen si­vulla   .  

2. Jigoku wa ichijō sumika 地獄は一定すみか:"Hel­vetti olisi var­masti asuin­paikka­ni". Tä­män­kaltainen pohjattoman voi­mat­to­muu­den ja viheliäi­syy­den tunne on tyy­pil­listä shin‑buddhalaisuudelle. Olemme kaikki täyn­nään syntiä ja kohta­lom­me on ikuinen kierto pa­huu­den ja vaivo­jen maail­moissa. Zendō tuo esille saman asian teoksessaan San­zen Gi. Siihen on viittaus tämän kirjan jälki­kir­joituk­sessa sivulla 79.            

 


弥陀の本願まことにおわしまさば、釈尊の説教、虚言なるからず。仏説まことにおわしまさば、善導の御釈、虚言したまうからず。善導の御釈まことならば、法然のおおせそらとならん。法然のおおせまことならば、親鸞がもうすむね、またもって、むなしかるべからずうろうか。詮ずるところ、愚身の信心におきてはかくのごとし。このうえは、念仏をとり信じたてまつらんとも、またすてんとも、面々の御はからいなりと云々

 

 

Mida no hongan makoto ni owashi masa ba, Sha­kuson1 no sekkyō ky­ogon  naru bekara zu. Bussett­su ma­koto no owashi masa ba, Zendō2 no on-shaku kyogon shi tamō beka­ra zu. Zendō no on‑sha­ku makoto nara ba, Hōnen no ōse soragoto naran ya ? Hō­nen no ōse makoto nara ba, Shin­ran ga mōsu mu­ne mata motte mu­nashi karu bekara zu sōrō ka ? Senzu­ru tokoro, gushin3 no shinjin ni okite wa kakuno go­toshi. Kono ue wa, Nem­but­su o tori te shinji tatematsu­ran tomo, mata su­ten tomo, men‑­men no on‑haka­rai nari, to un­nun.

---------------------------                    

    Jos Amidan perusvala on totta, silloin Śākyamunin saar­nat ovat myös totta. Jos Budd­han sanat ovat totta, silloin Zen­dōn selitykset ovat totta. Jos Zendōn selitykset ovat tot­ta, kuin­ka Hōnen’in puhe voisi olla väärää ? Jos Hōnen’in sano­ma on totta, niin se mitä minä, Shinran, sanon ei miten­kään voi olla vää­rää. Sellainen on tämän yksin­ker­tai­sen mie­hen koko usko.  Niinpä on koko­naan jokaisen teidän oma asian­ne joko hyväksyä ja uskoa nembutsu tai hylätä se. Niin on sa­nottu.

 

1. Sha­kuson 釋尊:"Kunnioitettu Śāky­a", tämä on yleisesti käy­tetty kiinan­kieli­nen kään­nös sanskri­tin­kieliselle "Śāky­amuni" (Śākya‑kansan tietäjä) ‑kun­nianimelle, joka tarkoittaa Gauta­ma Budd­haa.   Shinshū‑­opetuksen mukai­sesti hän ilmestyi tähän maailmaan Amida Budd­han il­menemismuotona ja ope­tuk­sen levittäjä­nä. Näin Śāky­amunin sellaiset saarnat kuin mitä esimer­kik­si sutrat Dai Mu­ryōju Kyō  ja Kan Mury­ōju Kyō ovat tosia, jos Ami­dan kanta­vala on totta. Tässä Tan­ni Shō‑tekstissä valan totuutta ei aseta kyseen­alaisek­si, koska se on sel­västi Shinranin uskon mukainen. 

2. Zendō 善導: kiinaksi Shan‑tao (613‑681) on viides shin‑­buddha­lai­suuden seit­se­mästä pat­riarkasta. Hän oli puhtaan maan  koulukun­nan kuu­luisimpia opet­ta­jia Tang‑dynastian Kiinassa. Tässä viitataan hänen pääte­okseensa Kan­gyō Sho, joka on ne­liosainen kommen­taari Kan Muryōju Kyō‑sutraan. Zen­don elä­mästä ja opis­ta on selvi­tys teoksessa Shōshin Ge, s. 10‑11, kts. lähdeluet­telo s. XX  tässä kirjas­sa    .   

3. Gushin 愚身: "tyh­mä ihminen". Sanaa käyte­tään vaa­ti­mattomana ilmaisuna omasta itses­tä. Tässä kuiten­kin Shinran näyttää käyttäneen sanaa gu tarkoit­tamaan täydel­listä, ihmisluontoon syvästi juurtunutta hen­gel­listä pi­meyt­tä (mu­myō 無明). Tämä on Shin­ranin ih­mis­käsi­tyk­sen kes­kei­nen kan­ta.


  善人なおもて往生をとぐ、いわんや悪人を。しかるを、世のひとつねにいわく、悪人なお往生す、いかにいわんや善人を。この条、一旦そのいわれあるににたれども、本願他力の意趣にそむけり。そのゆえは、自力作善のひとは、ひとえに他力をたのむこころかけたるあいだ、弥陀の本願にあらず。

 

 

DAI SANSHŌ 1    

 

Zen­nin nao motte Ōjō o togu, iwanya akunin o ya ! Shika­ru o, yo no hito tsune­ni iwaku, "Akunin nao Ōjō su, ikani iwan`ya zennin o ya." Kono jo, ittan sono iware aru ni nita­re do­mo, Hongan Tari­ki no ishu ni somuke ri. Sono yue wa, jiriki sazen no hito2 wa, hitoeni Tariki o tanomu3 kokoro kake taru aida, Mida no Hongan ni ara zu.                          

 

LUKU III

 

   Koska hyväkin ihminen syntyy puhtaaseen maahan, niin kuinka paljon varmem­min syntyy­kään sinne paha! Kuiten­kin, maailman ihmiset tavallisesti sanovat "Vieläpä huono­kin ihmi­nen syntyy puhtaaseen maahan, kuinka paljon varmem­min syntyykään sinne hyvä ihminen". Ensinäkemältä tämä ajatus näyttää järkevältä, mutta se on vastoin perusvalan tar­koitusta ja vastoin toi­sen voiman oppia. Syy on se, että ne, jotka harjoittavat hyvyyttä oman voi­mansa avulla ovat vailla kykyä luottaa varauksitta toiseen voimaan, eivätkä he ole so­pusoin­nussa Amidan perusvalan kanssa.   

 

 

1. Tämä luku on tunnettu siitä, että se osoit­taa Amida Budd­han todelli­sen tar­koituksen, joka on pahojen ihmis­ten pelas­ta­minen. Toisin sanoen, teks­ti väit­tää lujasti, että paha ihmi­nen on Amidan valan keskeinen kohde.   

2. Jiriki sazen no hito 自力作善の人: sanonta "ne, jotka har­joit­tavat hy­veitä oman voi­mansa avulla" tarkoittaa niitä, jotka omien voimiensa avulla harjoittavat hy­veitä ja pidättyvät pahoista teoista saavuttakseen valais­tumisen.  

3. Tano­mu たのむ: tämä japaninkieli­nen sana tarkoittaa (1) pyy­tämistä  tai ano­mista ja (2) luottamista tai uskomista. Nyky­ään edellinen merkitys on suosi­tum­pi, mutta klassisessa kie­lessä mer­ki­tys on tavallisesti jälkim­mäinen. Täs­sä mer­kitys on myös selvästi jäl­kim­mäi­nen, koska rukoilemista pyytä­mi­sen merki­tyk­ses­sä ei laisinkaan ole shinshū‑us­kos­sa. Kaut­ta koko shinshū‘n pitkän histo­rian, eri­tyi­sesti tokuga­wa‑kaudel­la, on eri­tyisesti ko­rostettu, että sanaa ei pidä ym­mär­tää vää­rin ihmisen omasta voi­masta käsin läh­tenee­nä pyyntönä.

 


しかれども、自力のこころをひるがえして、他力をたのみたてまつれば、真実報土の往生をとぐなり。煩悩具足のわれらは、いずれの行にても、生死をなるることあるからざるをあわれみたまいて、願をおこしたまう本意、悪人成*628仏のためなれば、他力をたのみたてまつる悪人、もっとも往生の正因なり。よって善人だにこそ往生すれ、まして悪人はと、おおせそういき。

 

 

 

Shikare domo, jiriki no kokoro o hi­ruagaeshi te, Tariki o tano­mi  tate­mat­sure ba, Shinjitsu Hōdo1 no Ōjō o toguru nari.

   Bonnō gusoku no ware­ra wa, izure no gyo nite mo, shoji2 o hanaruru koto aru bekara zaru o awa­remi tamai te, Gan o okoshi tamo hon'i, akunin jo­butsu no tame nare be, Tariki o tano­mi tatemat­suru aku­nin, mottomo Ōjō no sin3 nari. Yot­te, "Zennin dani koso Ōjō‑sure, mashite akunin wa", to ōse sōrai ki.         

 

Jos heidän oman voiman täyttämä mielensä kääntyy ja luot­taa toiseen voi­maan niin heidän syntymänsä ansion todessa maassa1 on varma.

   Amida julisti valansa myötätunnosta meitä kohtaan, jotka olemme täynnä pahoja intohi­moja ja vailla kykyä vapautua syntymän ja kuole­man kierrosta2 min­kään har­joituksen avulla. Koska Amidan valan tarkoi­tus on, että huonot ihmiset saavuttaisivat buddha-tilan niin huono ihmi­nen, joka luot­taa toiseen voimaan on juuri se, jolla on oikea syy3 syntymään puh­taa­ssa maas­sa. Siksi on sanonta "vieläpä hyväkin ihminen syntyy puh­taaseen maa­han, niinpä siis pal­jon varmemmin syntyy sin­ne paha". Näin sanoi Mes­tari.

 

1. Hōdo 報土: palkinnon maa tai palkittu maa tarkoit­taa budd­han puh­dasta maata palkinto­na buddhan vannomista valoista ja tekemistä harjoi­tuksis­ta hänen olles­saan bodhisattva. Täs­sä tarkoitetaan Buddha Amidan puhdasta maata. Ne, jotka ovat saavutta­neet totisen uskon niin kuin kahdek­sannes­sa­tois­ta valas­sa tarkoi­tetaan, synty­vät sinne. Totinen palkin­non maa esite­tään vasta­kohtana "taitavi­en keinojen muutok­sen maalle", hōben kedo 方便化土. Yh­deksän­nen­toista ja  kahden­kym­menennen valan voimasta sinne synty­vät ne, jotka har­joitta­vat nem­butsua ja muita hyviä tekoja, mutta epäilevät Ami­dan viisaut­ta ja voi­maa.   

2. Shōji 生死: sanskri­tiksi jXXXti‑maraÃa eli "syntymä ja kuole­ma", myös sams~ra, ja "jälleen­syn­tymien kierto". Shōji ei täs­sä tar­koita elämän­kaarta synty­mästä kuole­maan vaan syn­ty­mien ja kuolemien sarjaa. Buddha­laisuus tarjoaa erilai­sia menetel­miä, joilla voi vapautua vaivo­jen ja kärsimys­ten täyt­tä­mästä jäl­leen­syntymien kierrosta.  

3. Shōin 正因: oikea tai todellinen syy. Tarkoittaa tässä sitä,  jolla "on oikea syy syntymään puhtaas­sa maassa".