Tanni
Shō (Tannisho),
@Copyright Ryukoku University, Kyoto, Japan
Tannisho on muistiinpanoja Shinranin sanoista. Kirjoittajan oletetaan nykytutkimuksen mukaan olleen Shinranin oppilas, Yuien-bo, kotoisin Kawadasta nykyisen Tokion seudulta. Teos on lyhyt, ja kirjoitettu kansanomaiseen ja yksinkertaiseen tapaan, juuri siksi teksti on muistiinpanoja niista ohjeista, joita Shinran lahetti oppilailleen ita-Japanissa.
Tassa esitetaan ote Tannishon viidennentoista luvun alusta, ensinnakin siksi, etta asia liittyy kysymykseen, joka Shinranin opetuksesta viela nykyaan tehdaan, ja toiseksi, etta otteesta saa tuntuman ja kasityksen Shinranin tavasta esittaa asioita. Tasta osuudesta on poistettu japaninkielinen alkuteksti, mutta se on kuitenkin esitetty latinalaisin kirjainmerkein. Teksti ja kommenteineen on teoksesta The Tannishō, Notes Lamenting Differences, The Ryukoku University Translation Center (Translated and annotated), Ryukoku University, Shimogyo-ku, Kyoto 600, Japan.
DAI JŪGOSHŌ１
煩のう惱具足の身をもって、すでにさとりをひらくということ。この條、もってのほかのことにさふらう。即身成仏は眞言祕敎の本意、三密行業の證果なり。
Bonnō gusoku no mi o motte sudeni Satori o hiraku to yū koto. Kono jō motte no hoka no koto ni sōrō. Sokushin-jōbutsu wa Shingon hikyō3 no hon`i, Sammitsu Gyogo4 no shōka nari.
LUKU XV1
Puhutaan, että on2 jo voinut saavuttaa valaistumisen vaikka on täynnä pahoja intohimoja. Tämä on mitä järjettömin ajatus. Buddha-tilan saavuttaminen tässä ruumiissa on keskeinen esoteerinen oppi shingon-koulukunnassa, ja on tulos kolmesta mystisestä harjoituksesta.
1. Tässä kappaleessa esiteltävä väärä näkökanta on "buddha-tilan saavuttaminen yhdessä hetkessä tässä ruumiissa". Tämä ajatus on puhdasoppisen shinshū-buddhalaisuuden sellainen viisasteleva väärennös, että muka sillä hetkellä kun usko Amidaan herää, henkilö muka saavuttaisi buddha-tilan maallisessa ruumiissaan. Kirjoittaja arvostelee tätä näkökantaa sanoen, että buddha-tilan saavuttaminen tässä elämässä on tietäjien polun päämäärä, mutta puhtaan maan koulukunta puhuu valaistumisesta seuraavassa elämässä.
2. tarkoittaa niitä, jotka ovat saavuttaneet uskon.
3. Shingon hikyō 眞言秘敎: Shingon, sanskritiksi mantra, tarkoittaa mystistä sanaa tai lausetta. Myöhemmin Japanissa termistä tuli shingon-uskontokunnan nimi. Sen opista käytetään luonnehdintaa mikkyō tai hikyō 秘敎, jotka tarkoittavat salaista tai esoteerista oppia, koska sen sanotaan olevan Buddhan korkeimman totuuden opetusta, joka on niin syvällistä, etteivät edes korkeimmat bodhisattvat ymmärrä sitä. Esoteerisen opin vastakohta on eksoteerinen opetus (kengyō 顕敎).
4. Sammitsu Gyōgō 三密行業: Termi tarkoittaa kolmea tai kolmenlajista mystistä toimitusta, ts. teon, puheen ja ajatuksen keinoin tehtyjä. Shingon-buddhalaisuuden opin mukaan Buddhan ja oppilaan kolme mystistä toimitusta kytkeytyvät yhteen käsielein (teko), mystisin sanoin (puhe) ja meditoiden (ajatus).
========================================== jatkoa ==========================六１根清淨はまた法花一盛乘の所説、四安楽の行の感徳なり。これみな難行上根のつとめ、觀念成就のさとりなり。來生の開學は他力淨土の宗旨、信心決定の道なるがゆえなり。これまた易行下根のつとめ、不簡善惡の法なり。
Rokkon-shōjō1 wa mata Hokke Ichijō2 no shosetsu, Shianraku no Gyō3 no kantoku nari. Kore mina nangyo jokon no tsutome, kannen joju no satori nari. Raisho no kaikaku wa Tariki Jōdo no shushi, Shinjin ketsujo no michi naru ga yue nari. Kore mata Igyō gekon no tsutome, fuken zen'aku no hō nari.
Kuuden aistielimen puhdistaminen on1 Lootussutran yhden kulkuneuvon2 oppi, ja se on saavutettavissa neljän tyyneyden harjoituksen3 avulla. Nämä ovat kaikki vaikeita harjoituksia, jotka sopivat vain lahjakkaille, ja niissä valaistuminen voidaan saavuttaa vain meditaation avulla.
Valaistumisen saavuttaminen seuraavassa elämässä on puhtaan maan koulukunnan toisen voiman opetuksen peruskivi; valaistuminen saavutetaan lujan uskon polulla. Se on helppo harjoitus niille, joiden lahjakkuus on vähäinen, ja se on opetus, joka ei tee eroa hyveen ja pahuuden välillä.
1. Rokkon-shōjō 六根清浄: "Rokkon" merkitsee kuutta aistielintä, ts. silmää, korvaa, nenää, kieltä, ruumista ja mieltä. Kuuden aistielimen puhdistamista harjoituksen ja hyvien tekojen keinoin rohkaistaan monissa mah~y~na-sutrissa. Tässä viitataan lootussutran opettamaan harjoitukseen. (Taishō IX, pp. 47c-50b)
2. Ichijō 一乗: "Yksi kulkuneuvo", sanskritiksi ekayāna. Tähän liittyvä toisenlainen käsite on sanjō eli kolme kulkuneuvoa eli Śrāvakan, pratyekabuddhan ja bodhisattvan tiet. Ichijō tarkoittaa yhtä ja ainoa opetusta, jonka avulla kaikki elävät olennot voivat saavuttaa buddha-tilan, siksi siitä käytetään myös termiä ichibutsujō eli yksi buddha-kulkuneuvo. Tendai-koulukunta ilmoittaa opettavansa lootussutran esittämää yhden kulkuneuvon korkeinta oppia.
3. Shianraku no gyō 四案楽の業: Neljä tyynnyttävää harjoitusta. Lootussutran opin seuraajat pitävät yllä neljää tyyntä harjoitusta, jotta he voisivat harjoittaa buddhalaisuutta tyynin mielin. Neljässä tyynnyttävässä harjoituksessa (1) pysytään erossa ihmisistä ja esineistä, jotka häiritsevät omistautumista hiljaiseen meditaatioon. (2) vältetään puhumasta pahaa toisista, hakemasta vikoja muista jne., (3) ei mielistellä eikä inhota ketään, (4) päätetään johtaa tietämättömät olennot lootussutran opetukseen. (Taishō IX, pp. 37 a-38c). Shikan Eugyō -tekstin mukaan kuuden aistielimen neljän harjoituksen harjoittajat saavuttavat puhtauden oman elämänsä aikana (Taishō XLVI, p. 258 b).
========================================== jatkoa ==========================おほよそ、今生においては煩惱惡障を斷ぜんこと、きはめてありがたきあいだ、眞言・法花を行ずる淨侶、なおもて順次生のさとりをいのる。いかにいはんや、戒行解專解ともになしといえども、彌陀の願船に乗じて、生死の苦、海をわたり、報土のきしにつきぬるものならば、煩惱会の黒雲はやくはれ、法性の覺月すみやかにあらわれて、盡十方の無碍の光明に一味にして、一切の衆生を利益せんときにこそ、さとりにてはさふらへ。
Oyoso konjō ni oite wa bonnō akushō o danzen koto, kiwamete ari gataki aida, Shingon Hokke o gyozuru jōryo, nao motte junjishō no Satori o inoru. Ikani iwan ya kaigyo ege1 tomoni nashi to iedomo, Mida no Gansen ni jōji te shōji no kukai o watari, Hōdo no kishi ni tsuki nuru mono nara ba, bonnō no kokuun hayaku hare, Hosshō no kakugetsu sumiyakani araware te, jinjipo no muge no Kōmyō ni ichimi noi shite issai no shu o riyaku sen toki ni koso, Satori nite wa sōrae.
Koska on tavattoman vaikeaa vapautua kaikista pahoista intohimoista ja pahoista esteistä tässä elämässä niin vieläpä puhtaat munkit, jotka harjoittavat shingonin ja hokken opetuksia rukoilevat valaistumista seuraavassa elämässä. Kuinka paljon enemmän näin onkaan meidän kohdallamme. Vaikka olemme vailla kurinalaista harjoitusta ja viisautta1, voimme silti ylittää syntymän ja kuoleman tuskallisen meren nousemalla Amidan valan laivaan. Kun saavutamme palkinnon maan rannan, pahojen intohimojen tummat pilvet hajoavat hetkessä ja dharma-luonnon2 valaistunut kuu tulee äkkiä näkyviin. Silloin tulemme yhdeksi [Buddhan]3 kymmenen ilmansuunnan estymättömän valon kanssa ja autamme kaikkia eläviä olentoja. Silloin, ja vasta silloin, voimme sanoa olevamme valaistuneita.
1. Kaigyō ege 戒行の恵解: Kai 戒 (moraaliset ohjeet), e 恵 tai 慧 (viisaus) ja jō 定 (meditaatio) ovat buddhalaisuuden harjoituksen ydin. Ge 解 ja gyō 行 esiintyvät usein yhdyssanana merkiten ymmärrystä ja harjoitusta. Täten kaigyō ege tarkoittaa moraalisten ohjeitten seuraamista ja viisautta, tai epätarkemmin sanoen harjoitusta ja ymmmärrystä.
2. Hosshō 法性: "Dharma-luonto" tai maailma ilmiöitten olemuksen ydin, sankritiksi dharmatā. Hō eli dharma merkitsee tässä ilmiöitä tai asioita ja shō merkitsee luontoa tai olemusta. Hosshō tarkoittaa siksi ilmiöitten ja esineitten absoluuttista, muuttumatonta ominaisluontoa. Termistä käytetään myös synonyymiä shinnyo 眞如, eli "absoluuttinen todellisuus".
3. Jinjippō no muge no Kōmyō 盡十方の無碍の光明: "Kymmenen ilmansuunnan estymätön valo" tarkoittaa Buddha Amidan valoa. Vasubandhu ylistää häntä "Kymmenen ilmansuunnan estymättömän valon buddhana" 盡十方無碍光如来 Jōdo Ron-tekstin avaussäkeessä (SSZ, I,s. 269). Dai Muryōju Kyō-sutran kahdennentoista valan mukaan Buddha Amidan valo on rajaton ja estymätön. Ne, jotka syntyvät hänen maassaan saavuttavat saman valaistumisen kuin hän, ja niin he yhtyvät tähän valoon.
========================================== jatkoa ==========================この身をもってさとりをひらくとそうろうなるひとは、釈尊のごとく、種種の応化の身をも現じ、三十二相・八十随形好をも具足して、説法利益そうろうにや。これをこそ、今生にさとりをひらく本とはもうしそうらえ。
Kono mi o motte Satori o hiraku to sōrō naru hito wa, Shakuson no gotoku shuju no Ōge no Shin omo genji, Sanjūni-sō?2 Hachijū-zuigyōkō omo gusoku shite, seppō riyaku sōrō ni ya ? Kore o koso konjo ni Satori o hiraku hon4 towa mōshi sōrae.
Ne, jotka luulevat voivansa saavuttaa valaistumisen maallisessa ruumiissaan, eivät varmaan saarnaa dharmaa ja auta muita kuten Śākyamuni teki esiintyen erilaisissa nirmānakāya’n1 muodoissa. Hänellä oli kolmekymmentäkaksi erinomaisuuden tunnusmerkkiä2 ja kahdeksankymmentä vähäisempää merkkiä3. Nämä ovat valaistumisen tunnukset tässä elämässä.
1. Ōge no Shin 應化の身: "mukautunut ruumis" tai "muuntunut ruumis", sanskritiksi nirmānakaya on yksi Buddhan kolmesta ruumiista. Buddha muuntaa itsensä aina sellaiseen muotoon, joka on sopusoinnussa pelastettavien kykyjen ja olosuhteitten kanssa. Śākyamuni-Buddha kävellessään maassa ihmisenä oli silloin tällaisessa ruumiissa, kts. selitys n:o 21.
2. Sanjūni-sō 三十二相: "Kolmekymmentäkaksi merkkiä" tarkoittavat kolmeakymmentäkahta erinomaisuuden tunnusmerkkiä, jotka sanottiin olevan buddhilla, cakravartin-kuninkailla (Tenrin’ō 轉輪王) ja ideaalisella kuninkaalla. Näitä tunnusmerkkejä mainittiin myös suurmiehen kolmeksikymmeneksikahdeksi tunnusmerkiksi, sanjūni-daininsō 三十二大人相.
3. Hachijū-zuigyōkō 八十隨形好: "Kahdeksankymmentä vähäisempää tunnusmerkkiä" tarkoittaa buddhan ulkomuodon kahdeksaakymmentä tunnusmerkkiä. Ne ovat vähemmän näkyviä ulkomuodollisia piirteitä kolmenkymmenenkahden tunnusmerkin lisänä, kts. selitys n:o 23.
4. Hon 本: On tässä lyhenteenä sanalle tehon 手本, eli esimerkki tai malli.
========================================== jatkoa ==========================『和讃』にいわく「金剛堅固の信心の さだまるときをまちえてぞ 弥陀の心光摂護して ながく生死をへだてける」（善導讃）とはそうらえば、信心のさだまるときに、ひとたび摂取してすてたまわざれば、六道に輪回すべからず。しかればながく生死をばへだてそうろ*637うぞかし。かくのごとくしるを、さとるとはいいまぎらかすべきや。あわれにそうろうをや。「浄土真宗には、今生に本願を信じて、かの土にしてさとりをばひらくとならいそうろうぞ」とこそ、故聖人のおおせにはそうらいしか。
Wasan1 ni iwaku, "Kongō kengo no Shinjin no, Sadamaru toki o machi e te zo, Mida no Shinkō shōgo shite, Nagaku shoji o hedate keru", to wa sōrō wa, Shinjin no sadamaru toki ni, hitotabi sesshu shite, sute tamawa zare ba, rokudō ni rinne su bekara zu. Shikareba, nagaku shoji oba hedate sōrō zo kashi. Kakuno gotoku shiru o, satoru towa ii magirakasu beki ya ? Aware no sōrō o ya ! "Jōdo Shinshū niwa konjō ni Hongan o shinji te, kano Do ni shite Satori oba hiraku to narai sōrō zo", to koso, ko Shōnin no ōse niwa sorai shi ka.
Japanilainen hymni sanoo:
Timantinlujan uskon asettuessa
Amidan valo ottaa suojaansa
syntymästä ja kuolemasta
ikuisesti irroittaen.
Koska valo ympäröi juuri uskon asettumisen hetkellä, eikä se koskaan jätä, niin vaellus kuudessa pahuuden maailmassa loppuu. Olemme irronneet ikuisesti syntymästä ja kuolemasta. Kuinka sellainen voidaan vääristää "valaistumisen saavuttamiseksi"? Miten surkeaa ! Edesmennyt Mestari sanoi: "Minulle on opetettu, että puhtaan maan todessa opetuksessa luotetaan perusvalaan nykyisessä elämässä ja saavutetaan valaistumisen siinä maassa".
1. Wasan 和讃: japanilainen hymni. Shinran sepitti monia japaninkielisiä hymnejä, jotka julkaistiin kolmena kokoelmana: Jōdo wasan, Kōsō wasan ja Shōzōmatsu wasan (SSZ.II,ss. 485-531). Tässä lainattu hymni on kokoelmasta Kōsō wasan, kappaleesta, jossa ylistetään Zendōa (ibid. s.510).
2. Jōdo shinshū 浄土眞宗: "Puhtaan maan (koulukunnan) todellinen opetus". Se tarkoitti alunperin kahdeksannentoista valan todellista merkitystä, mutta termiä alettiin myöhemmin käyttää Shinranin perustaman puhtaan maan koulukuntaan kuuluvan uskontosuunnan nimenä.