Tanni
Shō (Tannisho),
luku
15
@Copyright
Ryukoku University, Kyoto, Japan
Tannisho on muistiinpanoja Shinranin sanoista. Kirjoittajan oletetaan
nykytutkimuksen mukaan olleen Shinranin oppilas, Yuien-bo, kotoisin Kawadasta
nykyisen Tokion seudulta. Teos on lyhyt, ja kirjoitettu kansanomaiseen ja
yksinkertaiseen tapaan, juuri siksi teksti on muistiinpanoja niistä ohjeista,
joita Shinran lähetti oppilailleen itä-Japanissa.
Tässä esitetään ote Tannishon viidennentoista luvun alusta, ensinnäkin
siksi, että asia liittyy kysymykseen, joka Shinranin opetuksesta vielä nykyään
tehdään, ja toiseksi, että otteesta saa tuntuman ja käsityksen Shinranin
tavasta esittää asioita. Tästä osuudesta on poistettu japaninkielinen
alkuteksti, mutta se on kuitenkin esitetty latinalaisin kirjainmerkein. Teksti
ja kommenteineen on teoksesta The
Tannishō, Notes Lamenting Differences, The Ryukoku University Translation
Center (Translated and annotated),
Lukemisen helpottamiseksi
teksti on jaettu lyhyisiin osiin. Kussakin osassa ylimpänä on japaninkielinen
alkuteksti. Se on vanhaa japania. Sitten on tekstin käännös, ja lopuksi
selitetään erikoistermejä ja tärkeitä kohtia. Teksti perustuu Rennyo shonin-käsikirjoitukseen.
Muutamissa kohdin on kuitenkin käytetty toisia käsikirjoituksia tai julkaisuja.
Teksti on kuitenkin lähes sama kuin se, joka on julkaistu kokoomateoksessa Shinshū shōgyō zensho, Vol II, pp. 773-795.
Allaolevassa tekstissä on ensiksi lyhyt osuus alkutekstiä, sen käännös, ja
alimpana alaviitat.
Teksti
LUKU
XV [1]
Bonnō gusoku no mi o motte sudeni
Satori o hiraku to yū koto. Kono jō motte no hoka no koto ni sōrō. Sokushin-jōbutsu
wa Shingon hikyō [3] no honfi, Sammitsu Gyōgō [4] no shōka nari.
Puhutaan, että on [2] jo voinut
saavuttaa valaistumisen vaikka on täynnä pahoja intohimoja. Tämä on mitä
järjettömin ajatus. Buddha-tilan saavuttaminen tässä ruumiissa on keskeinen
esoteerinen oppi shingon-koulukunnassa, ja on tulos kolmesta mystisestä
harjoituksesta.
[1]Tässä
kappaleessa esiteltävä väärä näkökanta on "buddha-tilan saavuttaminen
yhdessä hetkessä tässä ruumiissa". Tämä ajatus on puhdasoppisen
shinshū-buddhalaisuuden sellainen viisasteleva väärennös, että sillä hetkellä
kun usko Amidaan herää, henkilö muka saavuttaisi buddha-tilan maallisessa
ruumiissaan. Kirjoittaja arvostelee tätä näkökantaa sanoen, että buddha-tilan
saavuttaminen tässä elämässä on tietäjien polun päämäärä, mutta puhtaan maan
koulukunta puhuu valaistumisesta seuraavassa elämässä.
[2]
tarkoittaa niitä, jotka ovat saavuttaneet shinjinin.
[3]
Shingon hikyō: Shingon, sanskritiksi mantra,
tarkoittaa mystistä sanaa tai lausetta. Myöhemmin Japanissa termistä tuli shingon-uskontokunnan nimi. Sen opista
käytetään luonnehdintaa mikkyō tai hikyō,
jotka tarkoittavat salaista tai esoteerista oppia, koska sen sanotaan olevan
Buddhan korkeimman totuuden opetusta, joka on niin syvällistä, etteivät edes
korkeimmat bodhisattvat ymmärrä sitä. Esoteerisen opin vastakohta on eksoteerinen
opetus (kengyō).
[3]
Sammitsu Gyōgō: Termi tarkoittaa
kolmea tai kolmenlajista mystistä toimitusta, ts. teon, puheen ja ajatuksen
keinoin tehtyjä. Shingon-buddhalaisuuden
opin mukaan Buddhan ja oppilaan kolme mystistä toimitusta kytkeytyvät yhteen
käsielein (teko), mystisin sanoin (puhe) ja meditoiden (ajatus).
(jatkoa)
Rokkon-shōjō [1] wa mata Hokke Ichijō [2]
no shosetsu, Shianraku no Gyō [3] no kantoku nari. Kore mina nangyo jokon no
tsutome, kannen joju no satori nari. Raisho no kaikaku wa Tariki Jōdo no
shushi, Shinjin ketsujo no michi naru ga yue nari. Kore mata Igyō gekon no
tsutome, fuken zen'aku no hō nari.
Kuuden aistielimen puhdistaminen
on [1] Lootussutran yhden kulkuneuvon [2] oppi, ja se on saavutettavissa neljän
tyyneyden harjoituksen [3] avulla. Nämä ovat kaikki vaikeita harjoituksia,
jotka sopivat vain lahjakkaille, ja niissä valaistuminen voidaan saavuttaa
vain meditaation avulla. Valaistumisen saavuttaminen seuraavassa elämässä on
puhtaan maan koulukunnan toisen voiman opetuksen peruskivi; valaistuminen
saavutetaan lujan uskon polulla. Se on helppo harjoitus niille, joiden
lahjakkuus on vähäinen, ja se on opetus, joka ei tee eroa hyveen ja pahuuden
välillä.
[1] Rokkon-shōjō: "Rokkon"
merkitsee kuutta aistielintä, ts. silmää, korvaa, nenää, kieltä, ruumista ja
mieltä. Kuuden aistielimen puhdistamista harjoituksen ja hyvien tekojen keinoin
rohkaistaan monissa mahāyāna-sutrissa. Tässä viitataan lootussutran opettamaan
harjoitukseen. (Taishō IX, pp. 47c-50b)
[2]
Ichijō: "Yksi kulkuneuvo",
sanskritiksi ekayāna. Tähän liittyvä
toisenlainen käsite on sanjō eli
kolme kulkuneuvoa eli Śrāvakan, pratyekabuddhan ja bodhisattvan tiet. Ichijō tarkoittaa yhtä ja ainoa
opetusta, jonka avulla kaikki elävät olennot voivat saavuttaa buddha-tilan,
siksi siitä käytetään myös termiä ichibutsujō
eli yksi buddha-kulkuneuvo. Tendai-koulukunta ilmoittaa opettavansa
lootussutran esittämää yhden kulkuneuvon korkeinta oppia.
[3]
Shianraku no gyō: Neljä tyynnyttävää
harjoitusta. Lootussutran opin seuraajat pitävät yllä neljää tyyntä
harjoitusta, jotta he voisivat harjoittaa buddhalaisuutta tyynin mielin. Neljässä
tyynnyttävässä harjoituksessa (1) pysytään erossa ihmisistä ja esineistä, jotka
häiritsevät omistautumista hiljaiseen meditaatioon. (2) vältetään puhumasta
pahaa toisista, hakemasta vikoja muista jne., (3) ei mielistellä eikä inhota
ketään, (4) päätetään johtaa tietämättömät olennot lootussutran opetukseen.
(Taishō IX, pp. 37 a-38c). Shikan Eugyō-tekstin
mukaan kuuden aistielimen neljän harjoituksen harjoittajat saavuttavat
puhtauden oman elämänsä aikana (Taishō XLVI, p. 258 b).
(jatkoa)
Oyoso konjō ni oite wa bonnō akushō
o danzen koto, kiwamete ari gataki aida, Shingon Hokke o gyozuru jōryo, nao
motte junjishō no Satori o inoru. Ikani iwan ya kaigyo ege [1] tomoni nashi to
iedomo, Mida no Gansen ni jōji te shōji no kukai o watari, Hōdo no kishi ni
tsuki nuru mono nara ba, bonnō no kokuun hayaku hare, Hosshō no kakugetsu sumiyakani
araware te, jinjippo no muge no Kōmyō ni ichimi noi shite issai no shū o riyaku
sen toki ni koso, Satori nite wa sōrae.
Koska on tavattoman vaikeaa vapautua
kaikista pahoista intohimoista ja pahoista esteistä tässä elämässä niin
vieläpä puhtaat munkit, jotka harjoittavat shingonfin
ja hokkfen opetuksia rukoilevat
valaistumista seuraavassa elämässä. Kuinka paljon enemmän näin onkaan meidän
kohdallamme. Vaikka olemme vailla kurinalaista harjoitusta ja viisautta
[1], voimme silti ylittää syntymän ja kuoleman tuskallisen meren nousemalla
Amidan valan laivaan. Kun saavutamme palkinnon maan rannan, pahojen
intohimojen tummat pilvet hajoavat hetkessä ja dharma-luonnon [2] valaistunut
kuu tulee äkkiä näkyviin. Silloin tulemme yhdeksi [Buddhan] [3] kymmenen
ilmansuunnan estymättömän valon kanssa ja autamme kaikkia eläviä olentoja.
Silloin, ja vasta silloin, voimme sanoa olevamme valaistuneita.
[2]
Hosshō: "Dharma-luonto" tai
maailma ilmiöitten olemuksen ydin, sankritiksi dharmatā. Hō eli dharma merkitsee tässä ilmiöitä tai
asioita ja shō merkitsee luontoa tai
olemusta. Hosshō tarkoittaa siksi
ilmiöitten ja esineitten absoluuttista, muuttumatonta ominaisluontoa.
Termistä käytetään myös synonyymiä shinnyo,
eli "absoluuttinen todellisuus".
[3]
Jinjippō no muge no Kōmyō:
"Kymmenen ilmansuunnan estymätön valo" tarkoittaa Buddha Amidan
valoa. Vasubandhu ylistää häntä "Kymmenen ilmansuunnan estymättömän valon
buddhana" Jōdo Ron-tekstin
avaussäkeessä (SSZ, I, s. 269). Dai Muryōju
Kyō-sutran kahdennentoista valan mukaan Buddha Amidan valo on rajaton ja
estymätön. Ne, jotka syntyvät hänen maassaan saavuttavat saman valaistumisen
kuin hän, ja niin he yhtyvät tähän valoon.
(jatkoa)
Kono mi o motte Satori o hiraku to
sōrō naru hito wa, Shakuson no gotoku shuju no Ōge no Shin omo genji, Sanjūni-sō?[2]
Hachijū-zuigyōkō omo gusoku shite, seppō riyaku sōrō ni ya ? Kore o koso konjo
ni Satori o hiraku hon [4] towa mōshi sōrae.
Ne, jotka luulevat voivansa saavuttaa valaistumisen maallisessa ruumiissaan,
eivät varmaan saarnaa dharmaa ja auta muita kuten Śākyamuni teki esiintyen
erilaisissa nirmānakāyafn [1] muodoissa.
Hänellä oli kolmekymmentäkaksi erinomaisuuden tunnusmerkkiä [2] ja
kahdeksankymmentä vähäisempää merkkiä [3]. Nämä ovat valaistumisen tunnukset
tässä elämässä.
[1]
Ōge no Shin: "mukautunut
ruumis" tai "muuntunut ruumis", sanskritiksi nirmānakaya on yksi Buddhan kolmesta
ruumiista. Buddha muuntaa
itsensä aina sellaiseen muotoon,
joka on sopusoinnussa pelastettavien ihmisten kykyjen ja olosuhteitten
kanssa. Śākyamuni-Buddha kävellessään maassa ihmisenä oli silloin tällaisessa
ruumiissa.
[2]
Sanjūni-sō: "Kolmekymmentäkaksi
merkkiä" tarkoittavat kolmeakymmentäkahta erinomaisuuden tunnusmerkkiä,
jotka sanottiin olevan buddhilla, cakravartin-kuninkailla
ja ideaalisella kuninkaalla. Näitä tunnusmerkkejä mainittiin myös suurmiehen
kolmeksikymmeneksikahdeksi tunnusmerkiksi, sanjūni-daininsō.
[3]
Hachijū-zuigyōkō:
"Kahdeksankymmentä vähäisempää tunnusmerkkiä" tarkoittaa buddhan
ulkomuodon kahdeksaakymmentä tunnusmerkkiä. Ne ovat vähemmän näkyviä
ulkomuodollisia piirteitä kolmenkymmenenkahden tunnusmerkin lisänä.
[4]
Hon: On tässä lyhenteenä sanalle tehon, eli esimerkki tai malli.
(jatkoa)
Wasan [1] ni iwaku, "Kongō
kengo no Shinjin no, Sadamaru toki o machi e te zo, Mida no Shinkō shōgo shite,
Nagaku shoji o hedate keru", to wa sōrō wa, Shinjin no sadamaru toki ni,
hitotabi sesshu shite, sute tamawa zare ba, rokudō ni rinne su bekara zu.
Shikareba, nagaku shoji oba hedate sōrō zo kashi. Kakuno gotoku shiru o, satoru
towa ii magirakasu beki ya ? Aware no sōrō o ya ! "Jōdo Shinshū [2] niwa
konjō ni Hongan o shinji te, kano Do ni shite Satori oba hiraku to narai sōrō
zo", to koso, ko Shōnin no ōse niwa sorai shi ka.
Japanilainen hymni sanoo:
Timantinlujan uskon asettuessa
Amidan valo ottaa suojaansa
syntymästä ja kuolemasta
ikuisesti irroittaen.
Koska valo ympäröi juuri uskon
asettumisen hetkellä, eikä se koskaan jätä, niin vaellus kuudessa pahuuden
maailmassa loppuu. Olemme irronneet ikuisesti syntymästä ja kuolemasta. Kuinka
sellainen voidaan vääristää
"valaistumisen saavuttamiseksi"? Miten surkeaa ! Edesmennyt
Mestari sanoi: "Minulle on opetettu, että puhtaan maan todessa
opetuksessa luotetaan perusvalaan
nykyisessä elämässä ja saavutetaan valaistumisen siinä maassa".
[1] Wasan: japanilainen hymni. Shinran
kirjoitti monia japaninkielisiä hymnejä, jotka julkaistiin kolmena kokoelmana: Jōdo wasan, Kōsō wasan ja Shōzōmatsu wasan (SSZ.II,ss. 485-531).
Tässä lainattu hymni on kokoelmasta Kōsō
wasan, kappaleesta, jossa ylistetään Zendōa (ibid. s.510).
[2]
Jōdo shinshū: "Puhtaan maan
(koulukunnan) todellinen opetus". Se tarkoitti alunperin
kahdeksannentoista valan todellista merkitystä, mutta termiä alettiin myöhemmin
käyttää Shinranin perustaman puhtaan maan koulukuntaan kuuluvan uskontosuunnan
nimenä.
(luvun XV loppu)
Kirjallisuusviitteitten
lyhennykset:
SSZ Shinshū
Shōgyō Zensho
Taishō Taishō Daizōkyō