Make your own free website on Tripod.com

Tanni Shō (Tannisho),

luvun 15 alkuosa

Copyright Ryukoku University, Kyoto, Japan

 

Tannishō on Shinranin sanojen muistiinpanoja. Shinran ei kirjoittanut tekstiä, vaan kirjoittajan oletetaan nykytutkimuksen mukaan ollen Yuien-bō, kotoisin Kawadasta nykyisen Tokion seudulta. Teos on lyhyt, ja kirjoitettu kansanomaiseen ja yksinkertaiseen tapaan, juuri siksi teksti on muistiinpanoja niistä ohjeista, joita Shinran lähetti oppilailleen itä-Japanissa.

          Tässä esitetään Tannishōn viidestoista luku, ensinnäkin siksi, että asia liityy kysymykseen, joka Shinranin opetuksesta vielä nykyään tehdään, ja toiseksi, että haluamme antaa tuntuman ja käsityksen Shinranin tavasta esittää asioita.

Alkuperäinen japaninkielinen teksti on ylimpänä kullakin sivulla. Kirjoitusmerkkien ja kana-kirjainten painoasu on nykyisin käytössä oleva, eikä ole aina sama kuin alkutekstissä. Japaninkielinen teksti on transliteroitu roomalaisin kirjaimin hepburn-systeemiä käyttäen. Teksti on vanhaa japania, eikä paikoin ole nykyjapaninkielen tiedoin helposti ymmärrettävissä.

Suomenkielinen käännös on sivun keskiosassa. Erikoistermit ja tärkeät kohdat selitetään sivun alaosan viitteissä. Teksti perustuu Rennyo shōnin-käsikirjoitukseen. Muutamissa kohdin on kuitenkin käytetty toisia käsikirjoituksia tai julkaisuja. Teksti on kuitenkin lähes yhdenmukainen siihen, joka on julkaistu kokoomateoksessa Shinshū shōgyō zensho, Vol II, pp. 773-795.

 

Teksti

DAI JŪGOSHŌ

のう惱具足の身をもって、すでにさとりをひらくということ。この條、もってのほかのことにさふらう。即身成仏は眞言祕ヘの本意、三密行業の證果なり。

Bonnō gusoku no mi o motte sudeni Satori o hiraku to yū koto. Kono jō motte no hoka no koto ni sōrō. Sokushin-jō­butsu wa Shingon hikyō3 no hon`i, Sammitsu Gyōgō4 no shō­ka nari.

 

LUKU XV1

   Puhutaan, että on2 jo voinut saavuttaa valaistumisen vai­kka on täynnä pahoja intohimoja. Tämä on mitä järjettö­min ajatus. Buddha-tilan saa­vuttaminen tässä ruumiis­sa on kes­kei­nen esoteerinen oppi shingon-koulukun­nassa, ja on tulos kol­mes­ta mystisestä harjoituk­sesta.

 

1. Tässä kappaleessa esiteltävä väärä näkökanta on "buddha-tilan saavuttaminen yhdessä hetkessä tässä ruumiissa". Tämä ajatus on puhdasoppisen shinshū-buddhalaisuuden sellai­nen viisasteleva väären­nös, että muka sillä hetkellä kun usko Amidaan herää, henkilö muka saavut­taisi buddha-tilan maal­li­ses­sa ruumiissaan. Kirjoittaja arvostelee tätä näkökan­taa sa­noen, että buddha-tilan saavuttaminen tässä elämässä on tie­täjien polun päämäärä, mutta puhtaan maan koulukunta pu­huu va­lais­tumisesta seuraavassa elämässä.

2. tarkoittaa niitä, jotka ovat saavuttaneet uskon.

3. Shingon hikyō 眞言秘ヘ: Shingon, sanskritiksi mantra, tarkoittaa mystistä sanaa tai lausetta. Myöhemmin Japa­nissa termistä tuli shingon-uskon­tokun­nan nimi. Sen opista käytetään luonnehdin­taa mikkyō  tai hikyō 秘ヘ, jot­ka tarkoittavat salaista tai esotee­rista oppia, koska sen sano­taan olevan Buddhan korkeimman totuuden opetusta, joka on niin syvällistä, etteivät edes korkeimmat bodhisat­tvat ym­märrä sitä. Esoteerisen opin vastakohta on ekso­teer­inen ope­tus (kengyō 顕ヘ).

4. Sammitsu Gyōgō 三密行業: Termi tarkoittaa kolmea tai kolmenlajista mystistä toimitusta, ts. teon, puheen ja ajatuksen keinoin tehtyjä. Shingon-buddhalaisuuden opin mukaan Buddhan ja oppilaan kolme mystistä toimitusta kytkeytyvät yhteen käsielein (teko), mystisin sanoin (puhe) ja meditoiden (ajatus).

  


根清淨はまた法花一盛乘の所説、四安楽の行の感徳なり。これみな難行上根のつとめ、觀念成就のさとりなり。來生の開學は他力淨土の宗旨、信心決定の道なるがゆえなり。これまた易行下根のつとめ、不簡善惡の法なり。

 

Rokkon-shōjō1 wa mata Hokke Ichijō2 no shosetsu, Shianraku no Gyō3 no kantoku nari. Kore mina nangyo jokon no tsuto­me, kannen joju no satori nari. Raisho no kaikaku wa Tariki Jōdo no shushi, Shinjin ketsujo no michi naru ga yue nari. Kore mata Igyō gekon no tsutome, fuken zen'aku no hō na­ri.

 

Kuuden aistieli­men pu­hdistaminen on1 Lootussutran yhden kulkuneuvon2 oppi, ja se on saa­vutettavissa nel­jän tyyneyden har­joituksen3 avul­la. Nämä ovat kaikki vaikeita harjoituksia, jotka sopivat vain lahjakkaille, ja niissä va­laistuminen voi­daan saavuttaa vain meditaation avu­lla.

   Valais­tumisen saa­vuttaminen seuraavassa elämässä on puh­taan maan kou­lu­kunnan toisen voiman opetuksen perus­ki­vi; va­laistuminen saa­vutetaan lujan uskon polulla. Se on helppo har­joitus niil­le, joiden lahjakkuus on vähäinen, ja se on opetus, joka ei tee eroa hyveen ja pahuu­den välillä.

 

 

1. Rokkon-shōjō 六根清浄: "Rokkon" merkitsee kuutta aistielin­tä, ts. silmää, korvaa, nenää, kieltä, ruumista ja mieltä. Kuu­den aistielimen puhdistamista harjoituksen ja hyvien tekojen kei­noin rohkaistaan monissa mahāyāna-sutrissa. Tässä viitataan lootussutran opettamaan harjoitukseen. (Taishō IX, pp. 47c-50b)

2. Ichijō 一乗: "Yksi kulkuneuvo", sanskritiksi ekayāna. Tä­hän liittyvä toisenlainen käsite on sanjō eli kolme kulku­neuvoa eli Śrāvakan, pratyekabuddhan ja bodhisattvan tiet. Ichijō tarkoittaa yhtä ja ainoa opetusta, jonka avulla kaikki elävät olennot voivat saavuttaa budd­ha-tilan, siksi siitä käy­tetään myös termiä ichibutsujō eli yksi buddha-kulkuneu­vo. Ten­dai-koulukunta ilmoittaa opettavansa lootussutran esittämää yhden kulkuneuvon korkeinta oppia.

3. Shianraku no gyō 四案楽の業: Neljä tyynnyttävää harjoitusta. Lootussutran opin seuraajat pitävät yllä neljää tyyntä harjoitusta, jotta he voisivat harjoittaa buddhalaisuutta tyynin mie­lin. Neljässä tyynnyttävässä harjoituksessa (1) pysytään erossa ihmisistä ja esineistä, jotka häiritsevät omistau­tumi­s­ta hiljai­seen meditaatioon. (2) vältetään puhumasta pahaa toisista, hakemasta vikoja muista jne., (3) ei mielistellä eikä inhota ketään, (4) päätetään johtaa tietämättömät olennot lootussut­ran opetukseen. (Taishō IX, pp. 37 a-38c). Shikan Eugyō -tekstin mukaan kuuden aistielimen neljän har­joituksen har­joittajat saavuttavat puhtauden oman elämänsä aikana (Taishō XLVI, p. 258 b).

 


おほよそ、今生においては煩惱惡障を斷ぜんこと、はめてありがたきあいだ、眞言・法花を行ずる淨侶、なおもて順次生のさとりをいのる。いかにはんや、戒行解專解ともになしといえども、彌陀の願船に乗じて、生死の苦、をわたり、報土のきしにつきぬるものならば、煩惱会の黒雲はやくはれ、法性の覺月すみやかにあらわれて、盡十方の無碍の光明に一味にして、一切の衆生を利uせんときにこそ、さとりにてはさふらへ。

 

Oyoso konjō ni oite wa bonnō akushō o danzen koto, kiwa­mete ari gataki aida, Shingon Hokke o gyozuru jōryo, nao motte junjishō no Satori o inoru. Ikani iwan ya kaigyo ege1 tomoni nashi to iedomo, Mida no Gansen ni jōji te shōji no kukai o watari, Hōdo no kishi ni tsuki nuru mono nara ba, bonnō no kokuun hayaku hare, Hosshō no kakugetsu sumiy­akani araware te, jinjipo no muge no Kōmyō ni ichimi noi shite issai no shū o riyaku sen toki ni koso, Satori nite wa sōrae.

 

   Koska on tavattoman vaikeaa vapau­tua kai­kis­ta pa­hois­ta intohimois­ta ja pahoista esteistä tässä elä­mäs­sä niin vieläpä puh­taat munkit, jotka harjoittavat shingo­nin ja hok­ken ope­tuksia rukoilevat valaistumista seuraavassa elä­mäs­sä. Kuinka paljon enem­män näin onkaan mei­dän kohdal­lamme. Vai­kka olem­me vailla kurinalaista harjoi­tusta ja vii­sautta1, voimme silti ylittää synty­män ja kuo­leman tus­kallisen meren nouse­malla Amidan valan laivaan. Kun saa­vutam­me palkin­non maan rannan, pa­hojen intohimo­jen tum­mat pilvet hajoa­vat het­kessä ja dharma-luonnon2 va­laistu­nut kuu tulee äkkiä näkyviin. Silloin tu­lemme yh­deksi [Budd­han]3 kymme­nen ilmansuun­nan estymättömän valon kanssa ja au­tamme kaik­kia eläviä olentoja. Silloin, ja vasta silloin, voim­me sanoa ole­vamme va­laistu­neita.

 

 

1. Kaigyō ege 戒行の恵解: Kai (moraaliset ohjeet), e tai (vii­saus) ja (meditaa­tio) ovat buddhalaisuuden harjoituksen ydin. Ge ja gyō esiintyvät usein yhdyssanana mer­ki­ten ymmärrystä ja harjoitusta.  Täten kaigyō ege tarkoit­taa mo­raalisten ohjeitten seuraamista ja viisautta, tai epätar­kem­min sanoen harjoitusta ja ymmmärrystä.   

2. Hosshō 法性: "Dharma-luonto" tai maailma ilmiöitten ole­muksen ydin, sankritiksi dharma­tā. eli dharma mer­kit­see tässä ilmiöitä tai asioita ja shō merkitsee luontoa tai ole­mus­ta. Hosshō tarkoittaa siksi ilmiöitten ja esineitten abso­luut­tis­ta, muuttumatonta ominais­luontoa. Termistä käytetään myös synonyymiä shinnyo 眞如, eli "ab­soluuttinen todelli­suus".

3. Jinjippō no muge no Kōmyō 盡十方の無碍の光明: "Kymmenen ilman­suunnan estymätön valo" tar­koittaa Buddha Amidan valoa. Vasubandhu ylistää häntä "Kymmenen ilmansuunnan estymät­tömän valon buddhana" 盡十方無碍光如来 Jōdo Ron-tekstin avaussä­keessä (SSZ, I,s. 269). Dai Mury­ōju Kyō-sutran kahdennen­toista valan mukaan Buddha Amidan valo on rajaton ja esty­mä­tön. Ne, jotka syntyvät hänen maassaan saavuttavat saman valaistumisen kuin hän, ja niin he yhtyvät tähän valoon.

 

 

 

Kirjallisuusviitteitten lyhennykset.

 

SSZ                          Shinshū Shōgyō Zensho

Taishō Taishō Daizōkyō