/* Font Definitions */ @font-face {font-family:"MS 明朝"; panose-1:2 2 6 9 4 2 5 8 3 4; mso-font-alt:"MS Mincho"; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:fixed; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:PMingLiU; panose-1:2 2 3 0 0 0 0 0 0 0; mso-font-alt:新細明體; mso-font-charset:136; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:3 137232384 22 0 1048577 0;} @font-face {font-family:MingLiU; panose-1:2 2 3 9 0 0 0 0 0 0; mso-font-alt:細明體; mso-font-charset:136; mso-generic-font-family:modern; mso-font-pitch:fixed; mso-font-signature:3 137232384 22 0 1048577 0;} @font-face {font-family:Century; panose-1:2 4 6 4 5 5 5 2 3 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:647 0 0 0 159 0;} @font-face {font-family:"Courier PS"; panose-1:0 0 0 0 0 0 0 0 0 0; mso-font-alt:Arial; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:swiss; mso-font-format:other; mso-font-pitch:auto; mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;} @font-face {font-family:"MS Pゴシック"; panose-1:2 11 6 0 7 2 5 8 2 4; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:modern; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:"\@MS Pゴシック"; panose-1:2 11 6 0 7 2 5 8 2 4; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:modern; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:"\@MS 明朝"; panose-1:2 2 6 9 4 2 5 8 3 4; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:fixed; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:"MS P明朝"; panose-1:2 2 6 0 4 2 5 8 3 4; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:"\@MS P明朝"; panose-1:2 2 6 0 4 2 5 8 3 4; mso-font-charset:128; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610612033 1757936891 16 0 131231 0;} @font-face {font-family:"\@MingLiU"; panose-1:2 2 3 9 0 0 0 0 0 0; mso-font-charset:136; mso-generic-font-family:modern; mso-font-pitch:fixed; mso-font-signature:3 137232384 22 0 1048577 0;} @font-face {font-family:"\@PMingLiU"; panose-1:2 2 3 0 0 0 0 0 0 0; mso-font-charset:136; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:3 137232384 22 0 1048577 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0mm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; mso-layout-grid-align:none; punctuation-wrap:simple; text-autospace:none; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"MS P明朝"; letter-spacing:-.15pt; mso-font-kerning:12.0pt; mso-ansi-language:EN-GB;} p.12pt, li.12pt, div.12pt {mso-style-name:"スタイル 両端揃え 行間 \: 最小値 12 pt"; mso-style-update:auto; margin-top:0mm; margin-right:5.0pt; margin-bottom:0mm; margin-left:5.0pt; margin-bottom:.0001pt; mso-para-margin-top:0mm; mso-para-margin-right:1.0gd; mso-para-margin-bottom:0mm; mso-para-margin-left:1.0gd; mso-para-margin-bottom:.0001pt; line-height:12.0pt; page-break-before:always; mso-pagination:widow-orphan lines-together no-line-numbers; page-break-after:avoid; mso-hyphenate:none; mso-layout-grid-align:none; punctuation-wrap:simple; text-autospace:none; font-size:12.0pt; mso-bidi-font-size:10.0pt; font-family:"Courier PS"; mso-fareast-font-family:Arial; mso-bidi-font-family:"Times New Roman"; letter-spacing:-.15pt; mso-ansi-language:EN-GB;} span.SpellE {mso-style-name:""; mso-spl-e:yes;} /* Page Definitions */ @page {mso-page-border-surround-header:no; mso-page-border-surround-footer:no;} @page Section1 {size:210.0mm 842.0pt; margin:20.0mm 50.0mm 64.65pt 99.25pt; mso-header-margin:36.0pt; mso-footer-margin:36.0pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} -->

Tanni Sho (Tannisho), luvun 15 alkuosa

@Copyright Ryukoku University, Kyoto, Japan

 

Tannisho on muistiinpanoja Shinranin sanoista. Kirjoittajan oletetaan nykytutkimuksen mukaan olleen Shinranin oppilas, Yuien-bo, kotoisin Kawadasta nykyisen Tokion seudulta. Teos on lyhyt, ja kirjoitettu kansanomaiseen ja yksinkertaiseen tapaan, juuri siksi teksti on muistiinpanoja niistä ohjeista, joita Shinran lähetti oppilailleen itä-Japanissa.

Tässä esitetään ote Tannishon viidennentoista luvun alusta, ensinnäkin siksi, että asia liittyy kysymykseen, joka Shinranin opetuksesta vielä nykyään tehdään, ja toiseksi, että otteesta saa tuntuman ja käsityksen Shinranin tavasta esittää asioita.

Lukemisen helpottamiseksi teksti on jaettu lyhyisiin osiin. Kussakin osassa ylimpänä on japaninkielinen alkuteksti. Se on vanhaa japania. Sitten on tekstin japanilainen alkuteksti latinalaisin kirjaimin, käännös, ja lopuksi selitetään erikoistermejä ja tärkeitä kohtia. Teksti perustuu Rennyo shonin-käsikirjoitukseen. Muutamissa kohdin on kuitenkin käytetty toisia käsikirjoituksia tai julkaisuja. Teksti on kuitenkin lähes sama kuin se, joka on julkaistu kokoomateoksessa Shinshū shōgyō zensho, SSZ) Vol II, pp. 773-795.

Teksti:

 

 

 

DAI JŪGOSHŌ LUKU XV1

 

具足の身をもて、すでにさとりをひらくといふこと。この條、もてのほかのことにさふらう。即身成佛は眞言祕ヘの本意、三密行業の證果なり。

 

Bonnō gusoku no mi o motte sudeni Satori o hiraku to yū koto. Kono jō motte no hoka no koto ni sōrō. Sokushin-jō­butsu wa Shingon hikyō3 no hon`i, Sammitsu Gyogo4 no shō­ka nari.

 

 

 

   Puhutaan, että on2 jo voinut saavuttaa valaistumisen vai­kka on täynnä pahoja intohimoja. Tämä on mitä järjettö­min ajatus. Buddha-tilan saa­vuttaminen tässä ruumiis­sa on kes­kei­nen esoteerinen oppi shingon-koulukun­nassa, ja on tulos kol­mes­ta mystisestä harjoituk­sesta.

 

 

1. Tässä kappaleessa esiteltävä väärä näkökanta on "buddha-tilan saavuttaminen yhdessä hetkessä tässä ruumiissa". Tämä ajatus on puhdasoppisen shinshū-buddhalaisuuden sellai­nen viisasteleva väären­nös, että muka sillä hetkellä kun usko Amidaan herää, henkilö muka saavut­taisi buddha-tilan maal­li­ses­sa ruumiissaan. Kirjoittaja arvostelee tätä näkökan­taa sa­noen, että buddha-tilan saavuttaminen tässä elämässä on tie­täjien polun päämäärä, mutta puhtaan maan koulukunta pu­huu va­lais­tumisesta seuraavassa elämässä.

 

2. tarkoittaa niitä, jotka ovat saavuttaneet uskon.

 

3. Shingon hikyō 眞言秘ヘ: Shingon, sanskritiksi mantra, tarkoittaa mystistä sanaa tai lausetta. Myöhemmin Japa­nissa termistä tuli shingon-uskon­tokun­nan nimi. Sen opista käytetään luonnehdin­taa mikkyō  tai hikyō 秘ヘ, jot­ka tarkoittavat salaista tai esotee­rista oppia, koska sen sano­taan olevan Buddhan korkeimman totuuden opetusta, joka on niin syvällistä, etteivät edes korkeimmat bodhisat­tvat ym­märrä sitä. Esoteerisen opin vastakohta on ekso­teer­inen ope­tus (kengyō 顕ヘ).

 

4. Sammitsu Gyōgō 三密行業: Termi tarkoittaa kolmea tai kolmenlajista mystistä toimitusta, ts. teon, puheen ja ajatuksen keinoin tehtyjä. Shingon-buddhalaisuuden opin mukaan Buddhan ja oppilaan kolme mystistä toimitusta kytkeytyvät yhteen käsielein (teko), mystisin sanoin (puhe) ja meditoiden (ajatus).

 

============================

  

根清淨はまた法花一盛乘の所説、四安楽の行の感徳なり。これみな難行上根のつとめ、觀念成就のさとりなり。來生の開學は他力淨土の宗旨、信心決定の道なるがゆえなり。これまた易行下根のつとめ、不簡善惡の法なり。

 

Rokkon-shōjō1 wa mata Hokke Ichijō2 no shosetsu, Shianraku no Gyō3 no kantoku nari. Kore mina nangyo jokon no tsuto­me, kannen joju no satori nari. Raisho no kaikaku wa Tariki Jōdo no shushi, Shinjin ketsujo no michi naru ga yue nari. Kore mata Igyō gekon no tsutome, fuken zen'aku no hō na­ri.

 

Kuuden aistieli­men pu­hdistaminen on1 Lootussutran yhden kulkuneuvon2 oppi, ja se on saa­vutettavissa nel­jän tyyneyden har­joituksen3 avul­la. Nämä ovat kaikki vaikeita harjoituksia, jotka sopivat vain lahjakkaille, ja niissä va­laistuminen voi­daan saavuttaa vain meditaation avu­lla.

   Valais­tumisen saa­vuttaminen seuraavassa elämässä on puh­taan maan kou­lu­kunnan toisen voiman opetuksen perus­ki­vi; va­laistuminen saa­vutetaan lujan uskon polulla. Se on helppo har­joitus niil­le, joiden lahjakkuus on vähäinen, ja se on opetus, joka ei tee eroa hyveen ja pahuu­den välillä.

 

 

1. Rokkon-shōjō 六根清浄: "Rokkon" merkitsee kuutta aistielin­tä, ts. silmää, korvaa, nenää, kieltä, ruumista ja mieltä. Kuu­den aistielimen puhdistamista harjoituksen ja hyvien tekojen kei­noin rohkaistaan monissa mahāyāna-sutrissa. Tässä viitataan lootussutran opettamaan harjoitukseen. (Taishō IX, pp. 47c-50b)

 

2. Ichijō 一乗: "Yksi kulkuneuvo", sanskritiksi ekayāna. Tä­hän liittyvä toisenlainen käsite on sanjō eli kolme kulku­neuvoa eli Śrāvakan, pratyekabuddhan ja bodhisattvan tiet. Ichijō tarkoittaa yhtä ja ainoa opetusta, jonka avulla kaikki elävät olennot voivat saavuttaa budd­ha-tilan, siksi siitä käy­tetään myös termiä ichibutsujō eli yksi buddha-kulkuneu­vo. Ten­dai-koulukunta ilmoittaa opettavansa lootussutran esittämää yhden kulkuneuvon korkeinta oppia.

 

3. Shianraku no gyō 四案楽の業: Neljä tyynnyttävää harjoitusta. Lootussutran opin seuraajat pitävät yllä neljää tyyntä harjoitusta, jotta he voisivat harjoittaa buddhalaisuutta tyynin mie­lin. Neljässä tyynnyttävässä harjoituksessa (1) pysytään erossa ihmisistä ja esineistä, jotka häiritsevät omistau­tumi­s­ta hiljai­seen meditaatioon. (2) vältetään puhumasta pahaa toisista, hakemasta vikoja muista jne., (3) ei mielistellä eikä inhota ketään, (4) päätetään johtaa tietämättömät olennot lootussut­ran opetukseen. (Taishō IX, pp. 37 a-38c). Shikan Eugyō -tekstin mukaan kuuden aistielimen neljän har­joituksen har­joittajat saavuttavat puhtauden oman elämänsä aikana (Taishō XLVI, p. 258 b).

 

======

 

おほよそ、今生においては煩惱惡障を斷ぜんこと、きはめてありがたきあいだ、眞言・法花を行ずる淨侶、なおもて順次生のさとりをいのる。いかにいはんや、戒行解專解ともになしといえども、彌陀の願船に乗じて、生死の苦、海をわたり、報土のきしにつきぬるものならば、煩惱会の黒雲はやくはれ、法性の覺月すみやかにあらわれて、盡十方の無碍の光明に一味にして、一切の衆生を利uせんときにこそ、さとりにてはさふらへ。

 

Oyoso konjō ni oite wa bonnō akushō o danzen koto, kiwa­mete ari gataki aida, Shingon Hokke o gyozuru jōryo, nao motte junjishō no Satori o inoru. Ikani iwan ya kaigyo ege1 tomoni nashi to iedomo, Mida no Gansen ni jōji te shōji no kukai o watari, Hōdo no kishi ni tsuki nuru mono nara ba, bonnō no kokuun hayaku hare, Hosshō no kakugetsu sumiy­akani araware te, jinjipo no muge no Kōmyō ni ichimi noi shite issai no shu o riyaku sen toki ni koso, Satori nite wa sōrae.

 

 

   Koska on tavattoman vaikeaa vapau­tua kai­kis­ta pa­hois­ta intohimois­ta ja pahoista esteistä tässä elä­mäs­sä niin vieläpä puh­taat munkit, jotka harjoittavat shingo­nin ja hok­ken ope­tuksia rukoilevat valaistumista seuraavassa elä­mäs­sä. Kuinka paljon enem­män näin onkaan mei­dän kohdal­lamme. Vai­kka olem­me vailla kurinalaista harjoi­tusta ja vii­sautta1, voimme silti ylittää synty­män ja kuo­leman tus­kallisen meren nouse­malla Amidan valan laivaan. Kun saa­vutam­me palkin­non maan rannan, pa­hojen intohimo­jen tum­mat pilvet hajoa­vat het­kessä ja dharma-luonnon2 va­laistu­nut kuu tulee äkkiä näkyviin. Silloin tu­lemme yh­deksi [Budd­han]3 kymme­nen ilmansuun­nan estymättömän valon kanssa ja au­tamme kaik­kia eläviä olentoja. Silloin, ja vasta silloin, voim­me sanoa ole­vamme va­laistu­neita.

 

 

1. Kaigyō ege 戒行の恵解: Kai (moraaliset ohjeet), e tai (vii­saus) ja (meditaa­tio) ovat buddhalaisuuden harjoituksen ydin. Ge ja gyō esiintyvät usein yhdyssanana mer­ki­ten ymmärrystä ja harjoitusta.  Täten kaigyō ege tarkoit­taa mo­raalisten ohjeitten seuraamista ja viisautta, tai epätar­kem­min sanoen harjoitusta ja ymmmärrystä.   

 

2. Hosshō 法性: "Dharma-luonto" tai maailma ilmiöitten ole­muksen ydin, sankritiksi dharma­tā. eli dharma mer­kit­see tässä ilmiöitä tai asioita ja shō merkitsee luontoa tai ole­mus­ta. Hosshō tarkoittaa siksi ilmiöitten ja esineitten abso­luut­tis­ta, muuttumatonta ominais­luontoa. Termistä käytetään myös synonyymiä shinnyo 眞如, eli "ab­soluuttinen todelli­suus".

 

3. Jinjippō no muge no Kōmyō 盡十方の無碍の光明: "Kymmenen ilman­suunnan estymätön valo" tar­koittaa Buddha Amidan valoa. Vasubandhu ylistää häntä "Kymmenen ilmansuunnan estymät­tömän valon buddhana" 盡十方無碍光如来 Jōdo Ron-tekstin avaussä­keessä (SSZ, I,s. 269). Dai Mury­ōju Kyō-sutran kahdennen­toista valan mukaan Buddha Amidan valo on rajaton ja esty­mä­tön. Ne, jotka syntyvät hänen maassaan saavuttavat saman valaistumisen kuin hän, ja niin he yhtyvät tähän valoon.

 

=======

 

この身をもってさとりをひらくとそうろうなるひとは、釈尊のごとく、種種の応化の身をも現じ、三十二相・八十随形好をも具足して、説法利益そうろうにや。これをこそ、今生にさとりをひらく本とはもうしそうらえ。

 

Kono mi o motte Satori o hiraku to sōrō naru hito wa, Shakuson no gotoku shuju no Ōge no Shin omo genji, San­jūni-sō?2 Hachijū-zuigyōkō omo gusoku shite, seppō riy­aku sōrō ni ya ? Kore o koso konjo ni Satori o hiraku hon4 towa mōshi sōrae.

 

   Ne, jotka luulevat voivansa saavuttaa valaistumisen maal­li­sessa ruumiis­saan, eivät var­maan saarnaa dharmaa ja auta muita kuten Śākyamuni teki esiinty­en erilaisissa nir­mānakāya’n1 muo­doissa. Hänellä oli kolmekymmentäkaksi erin­omaisuuden tunnus­merkkiä2 ja kahdeksankym­mentä vähäi­sempää merkkiä3. Nämä ovat va­laistumi­sen tunnukset tässä elä­mässä.

 

1. Ōge no Shin 應化の身: "mukautunut ruumis" tai "muuntunut ruumis", sanskritiksi nir­mānakaya on yksi Buddhan kolmesta ruumiista.  Buddha muuntaa itsensä  aina sellaiseen muo­toon, joka on sopusoinnussa pelastettavien kykyjen ja olo­suh­teitten kanssa. Śākyamuni-Buddha kävel­lessään maassa ih­misenä oli silloin tällaisessa ruumiissa, kts. selitys n:o 21.

 

2. Sanjūni-sō 三十二相: "Kolmekymmentäkaksi merkkiä" tarkoit­ta­vat kolmeakym­mentäkahta erinomaisuuden tunnusmerkkiä, jotka sanottiin olevan buddhilla, cakravartin-kuninkailla (Ten­rin’ō  轉輪王) ja ideaalisella kuninkaalla. Näitä tunnusmerkke­jä mainittiin myös suur­miehen kolmek­sikymmeneksikahdeksi tunnusmerkiksi, sanjūni-daininsō 三十二大人相.

 

3. Hachijū-zuigyōkō 八十隨形好: "Kahdeksankymmentä vähäisem­pää tunnusmerkkiä" tarkoittaa buddhan ulkomuodon kahdeksaakymmentä tunnusmerkkiä. Ne ovat vähemmän nä­ky­viä ulkomuodollisia piirteitä kolmenkymmenenkahden tun­nus­mer­kin lisänä, kts. selitys n:o 23.

 

4. Hon : On tässä lyhenteenä sanalle tehon 手本, eli esimerkki tai malli.

 

===== 

 

『和讃』にいわく「金剛堅固の信心の  さだまるときをまちえてぞ  弥陀の心光摂護してながく生死をへだてける」(善導讃)とはそうらえば、信心のさだまるときに、ひとたび摂取してすてたまわざれば、六道に輪回すべからず。しかればながく生死をばへだてそうろうぞかし。かくのごとくしるを、さとるとはいいまぎらかすべきや。あわれにそうろうをや。「浄土真宗には、今生に本願を信じて、かの土にしてさとりをばひらくとならいそうろうぞ」とこそ、故聖人のおおせにはそうらいしか。

 

 

Wasan1 ni iwaku, "Kongō kengo no Shinjin no, Sadamaru toki o machi e te zo, Mida no Shinkō shōgo shite, Nagaku shoji o hedate keru", to wa sōrō wa, Shinjin no sadamaru toki ni, hitotabi sesshu shite, sute tamawa zare ba, rokudō ni rinne su bekara zu. Shikareba, nagaku shoji oba hedate sōrō zo kashi. Kakuno gotoku shiru o, satoru towa ii magirakasu beki ya ? Aware no sōrō o ya ! "Jōdo Shinshū2 niwa konjō ni Hongan o shinji te, kano Do ni shite Satori oba hiraku to narai sōrō zo", to koso, ko Shōnin no ōse niwa sorai shi ka.

 

 

   Japanilainen hymni sanoo:

 

Timantinlujan uskon asettuessa

Amidan valo ottaa suojaansa

syntymästä ja kuolemasta

ikuisesti irroittaen.

 

   Koska valo ympäröi juuri uskon asettumisen het­kellä, eikä se kos­kaan jätä, niin vaellus kuu­des­sa pahuu­den maailmassa loppuu. Olemme irronneet ikui­sesti syntymästä ja kuolemasta. Kuinka sellainen voi­daan  vääris­tää "valaistumisen saavuttami­sek­si"? Miten surkeaa ! Edes­mennyt Mestari sanoi:

"Min­ulle on opetettu, että puhtaan maan todessa opetuksessa luo­tetaan  perusvalaan nykyisessä elämässä ja saavutetaan valais­tumi­sen siinä maassa".

 

1. Wasan 和讃: japanilainen hymni. Shinran sepitti monia japaninkielisiä hymnejä, jotka julkaistiin kolmena kokoelma­na: Jōdo wasan, Kōsō wasan ja Shōzōmatsu wasan (SSZ.II,­ss. 485-531). Tässä lainattu hymni on kokoelmasta Kōsō wa­san, kappaleesta, jossa ylistetään Zendōa (ibid. s.510).

 

2. Jōdo shinshū 浄土眞宗: "Puhtaan maan (koulukunnan) todelli­nen opetus". Se tarkoitti alunpe­rin kahdeksannentoista valan todellista merkitystä, mutta termiä alettiin myöhemmin käyttää Shinranin perustaman puhtaan maan kou­lukuntaan kuuluvan uskon­tosuunnan nime­nä.

 

 

Takaisin etusivulle.