Make your own free website on Tripod.com
Tekstiote alkaa kohdasta, jossa Sakyamuni buddha (Gautama Buddha) opettaa suurta kuulijakuntaa Lankan vuorella

Shōshinge – keskeinen shinshu-rituaali

Monissa Japanin jōdo shinshu–buddhalaisuuden eli shinshun seremonioissa  Shōshinge-tekstin resitoinnilla on keskeinen osa. Nimi merkitsee hoikean uskon säkeeth. Sen on kirjoittanut shinshun perustaja Shinran 1200-luvun alkupuolella Japanin silloisessa pääkaupungissa Kiotossa. Teksti on kirjoitettu klassisella kiinankielellä, jota siihen aikaan käytettiin kirjoitettuna sivistyskielenä Japanissa kuten latinaa Euroopassa. Asiasisällöltään Shōshinge tuo esille keskeisiä kohtia Shinranin pääteoksesta Kyōgyōshinshōfsta. Mainittakoon, että yleensä Shinran kuitenkin kirjoitti japaniksi. Tässä esitellään Shōshingeftä Kioton Ryukokufn yliopiston käännöskeskuksessa tehdyn käännöksen ja selitysten pohjalta. [1]

   Shōshingessä on kaksi osaa, nimittäin sutraan liittyvä osa, ja seitsemän patriarkan opetusten yhteenveto. hSutrah Shinranille tarkoitti Dai muryō jukyōfta eli Äärettömän elämän Buddhan sutraa, josta Shinran löysi toden uskonnon. Sen sutran sanoman ymmärtäminen avaa tien buddhalaisuuden päämäärään, valaistumiseen. Shinranin mielestä Buddhan tosi opetus on tässä sutrassa, ja kaikki muut Buddhan opetukset ovat vain asiaa auttamassa ja toissijaisessa asemassa.

Seuraavassa esitellään Shōshingeä lyhyen otteen avulla. Tekstiote alkaa kohdasta, jossa Śākyamuni buddha (Gautama Buddha) opettaa suurta kuulijakuntaa Lankan vuorella. Śākyamuni kertoo, että tulevina aikoina etelä-Intiasta nousee kuuluisa tietäjä, Nāgārjuna, joka murskaavasti osoittaa sekä olemisen (eternalismin) että olemassaolemattomuuden (nihilismi) näkökannat virheellisiksi. Nāgārjuna opettaa mahayanan korkeimman opin, ja saavuttaa palaamattomuuden asteen. Palaamattoman henkilön tie buddha-tilaan on varma. Nāgārjuna osoittaa, että palaamattomuuden asteen saavuttamiseksi tarvittavat vaikeat harjoitukset ovat raskaita ja vaativia, kuten vaellus jalkaisin. Sen sijaan hän kehoittaa uskomaan, että hhelppo harjoitush, kuten hän sanoi, on miellyttävä, kuten eteneminen purjehtimalla. Helpossa harjoituksessa tarvitsee vain toistaa Buddhan nimeä samalla luottaen hänen valaansa ihmisten pelastamiseksi syntymän ja kuoleman maailmoista.

Shinshun historian alkuna osoitetaan olevan Nāgārjunan, joka eli Intiassa joskus vuosien 150-250 välillä. Paitsi että hän on shinshun ensimmäinen patriarkka, hän oli niin mahtava hahmo buddhalaisuuden historiassa, että häntä on mainittu htoiseksi buddhaksih. Puhtaan maan buddhalaisuuteen Nāgārjunan tuotannosta liittyy yhdeksäs luku tekstistä Daśabhūmika-vibhāā. Tekstistä on säilynyt vain kiinankielinen käännös, Kumarājivan tekemä, hän eli vuosina 344-413. Tekstin lähde on Taisho tripitaka , T. 26, 85-71. Edellämainittu sankritinkielinen tekstin nimi on siis vain kiinankielisestä tekstistä käännetty nimi. Kiinaksi nimi on \Z”ù”k¹˜_ (Jūjūbibasharon). Hisao Inagaki on kääntänyt tekstin englanniksi [2], ja lisännyt esipuheen ja ansiokkaat sanastot.

Toiseksi, allaolevassa otteessa tulee esille shinshun toisen patriarkan, Vasubandhun, käyttöönottama shinshun tärkeä termi ōchō eli hpoikittainen siirtyminen transsendenttiseenh, joka on nopein pääsy pois elämän ja kuoleman kierrosta, ja tapahtuu buddha Amidan valan avulla. Shinran esittelee asian pääteoksessaan Kōgyōshinshō [3, pp.126-127]. Shinranille ōchō tarkoittaa sellaisen tilan kokemista, jossa henkilö hetkessä saavuttaa ns. palaamattomuuden asteen. Se on buddhalaisuudessa korkea saavutus. Ōchō on esitelty alempana tekstin alaviitassa n:o 15.  

Kolmanneksi, mainitaan termi ekō, eli ansioitten siirto. Normaalisti mahayana-buddhalaisuudessa ansioitten siirto tarkoittaa sitä, että buddhalaisuuden harjoittaja lausuu harjoituksen lopuksi säkeet, joilla harjoituksen tuottamat omat hengelliset ansiot siirretään muitten ihmisten hyödyksi. Termillä on kuitenkin erilainen merkitys shinshussa. Siinä buddha Amidan hengelliset ansiot siirretään kaikkien hyväksi. Shinshun ansioitten siirtosäe on seuraava:

Valan hyveitten ansiot koitukoot puoltamatta kaikkien hyväksi. Kehittyköön kaikissa halu valaistumiseen ja syntykööt [he] tyynen onnen maahan.

Alempana esiteltävässä lyhyessä Shōshinge-tekstin otteessa tulee esille muutamia muitakin shinshufn erikoistermejä tai opettajien nimiä, joiita esitellään alaviittoina, Ryukokun käännöksestä suomentaen. Mainittakoon tässäkin, että teksti resitoidaan kiinaksi japanilaisella ääntämyksellä niinkuin seuraavassa osoitetaan, eikä japaniksi. Ääntämys poikkeaa paikoin hieman standardiääntämyksestä, koska sitä on muutettu resitointiin paremmin sopivaksi teoksen JSS osoittamalla tavalla, kts. viitteet tekstin lopussa.

Teksti alkukielellä

Alkukielinen teksti japanilaisella ääntämyksellä latinalaisin kirjaimin

Käännös suomenkieleen

ç׉ޔ@˜Òž¿‰¾ŽR

Shaka nyorai Ryōgasen1

Śākya, Tathāgata, Lankan1 vuorella

ਏO–½“ì“VŽ±

I shū gōmyō2 Nantenjiku

Ennusti2 suurelle joukolle, että etelä-Intiassa

—´Ž÷‘åŽmo‰—¢

Ryūju daishi3 shutto se

Nāgārjuna, suuri olento3, ilmaantuu maailmaan

Ž»”\””j—L–³Œ©

Shitsu no zaiha umu ken4

ja täysin murskaa holemisenh ja holemassaolemattomuudenh näkökannat4.

     

éà‘嘩–³ã–@

Senzetsu daijō mujō hō

Hän7 opettaa mahāyanan korkeinta oppia

暟cŠì’n¶ˆÀžÙ

Sho kangiji5sho Anraku6

Saavuttaen ilon asteen5 hän syntyy tyyneyden ja ilon maahan6,

èûŽ¦“ïs—¤˜H‹ê

Kenji nangyō8 rokuro ku

esittää, että vaikeat harjoitukset8 ovat vaivalloisia, kuten vaellus maan pinnalla

MžÙˆÕs…“¹žÙ

Shingyō igyō8 shidō raku

ja kehoittaa luottamaan helpon harjoituksen5 miellyttävyyteen, joka on kuin purjehdus vettä myöten.

     

‰¯”Oœ\‘ɘŖ{Šè

Okunen9Midabutsu Hongan

Kun pysyvä usko Buddha Amidan perusvalaan herää

Ž©‘R‘¦Žž“ü•K’è

Jinen10sokuji nyu hitsujō11

Niin sillä hetkellä luonnostaan10 astuu varmuuden tilaan11.

—B”\íâi”@˜Òåj

Yui nō jō shō nyorai go

Toistaen vain tathāgatan nimeä

œä•ñ‘å”ߍO¾‰¶

Ō hō daihi Guzei on

Kiitollisuudesta suurta myötätunnon valaa kohtaan, (sanoi Nāgārjuna).

     

“Ve•ìŽF‘¢˜_à

Tenjin bosatsu ron12 setsu

Bodhisattva Vasubandhu selityskirjoitusta12 kirjoittaessaan esitti

Ÿd–½–³âGŒõ”@˜Ò

Kimyō Mugekō nyorai

itse turvautuvansa estymättömän valon tathagataan

ˆËC‘½—…èûáÁ›‰

E shutara13 ken shinjitsu14

Sutrista13 hän toi esille todellisten hyveitten luonteen14

Œõ葉¡’´‘吾Šè

Kōsen ōchō15 Daiseigan

Ja valaisi poikittaiseen transkendenttiseen siirtymisen15 suuren valan

     

œA—R–{Šè—͉ôŒü

Kō yu Honganriki16 ekō

Laajan perusvalan16 ansioitten siirron

ਓxŒQ¶²ˆêS

I do gunjo sho Isshin17

ansiosta suurten joukkojen pelastamiseksi hän kehitti itsessään ykseytyneen mielen17

Ÿd“üŒ÷“¿‘囏ŠC

Kinyu kudoku daihōkai18

Kun astuu hengellisten ansioitten suurten aarteitten valtamereen18,

•KŠl“ü‘å˜ðOÉ

Hitsu gyaku nyu daieshu19 shu

niin esteittä liittyy puhtaaseen maahan syntyvien suureen joukkoon19.

     

“¾ŽŠ˜@‰ØåU¢ŠE

Toku shi Rengezō sekai20

Kun saavuttaa lootusten maailman20

‘¦æšáÁ”@–@«g

Soku sho Shinnyo Hōsshōjin

valaistuu heti äärimmäisen todellisuuden dharmakāyaan21,

—V”Ïœ»—ÑŒ»_’Ê

Yu bonnō rin22gen jinzū23

vaeltaa pahojen intohimojen metsissä22 transkendenttisin voimin23

“ü¶Ž€‰€Ž¦œä‰»

Nyu shōji on ji oge24

astuneena elämän ja kuoleman puutarhaan monin hahmoin24.

Yläviitat:

1.       Ryōgasen ž¿‰¾ŽR: Vuori, missä Śākyamuni Buddha opetti Ryōga kyō (ž¿‰¾ãS)@–sutran (Lankāvatāra Sūtra) ensimmäistä kertaa. Perinteinen selitys on, että kyseessä olisi Adamfs Peak Sri Lankan lounaisosassa, korkeus 7365 jalkaa merenpinnasta.

2.       Gōmyō –½: Ennustus, Taisho-tripitakassa T.XVI, p. 569 ja p. 627.

3.       Daiji ‘åŽm: Mahāsattva (Skt.), hsuuri olentoh, henkilö, joka on omistautunut  buddha-tilan saavuttamiseen, tässä yhteydessä bodhisattva.

4.       Umu no ken, —L–³Œ©: U-mu on sanskritiksi bhāva-abhāva tai sad-asat. Ei-buddhalaiset filosofiat ryhmitellään eksistentialistiksi tai ei-eksistentialistiksi. Edellinen on  affirmatiivinen, tai eternalistinen, ja jälkimmäinen negatiivinen tai nihilistinen. Nāgārjuna osoitti buddhalaisen keskitien totuuden murskaamalla eternalismin ja nihilismin näkökannat.

5.       Kangiji ŸcŠì’n: Skt. pramuditā-bhūmi; viittaa neljänteenkymmenenteen ensimmäiseen bodhisattvan 52:sta askelmasta kohti buddha-tilaa. Sillä 42:lla askelmalla saavuttaa varmuuden buddha-tilan saavuttamisesta tulevaisuudessa. Niinpä tätä askelmaa sanotaan palaamattomuuden askelmaksi.  (futai •s‘Þ tai ayuiocchiˆ¢ˆÒ‰z’v, avinivartaniya sanskritiksi).

6.       Anraku@ˆÀŠy: kirjoitusmerkit tarkoittavat tyyneyttä ja iloa. Merkitys on sama kuin sanalla gokuraku ‹ÉŠy eli äärimmäinen onni, sanskritiksi sukhāvati. Sitä nimitystä käytetään Amidan puhtaasta maasta, koska siinä maassa ihminen on syvästi tyyni ja ilo on mittaamaton.

7.       hHänh tarkoittaa Nāgarjūnafa.

8.       Nangyō, “ïs, igyō: ˆÕs Nāgarjūna esitti nämä kaksi polkua palaamattomuuden tilaan. Nangyōdō on itsekurin polku vaikeine harjoituksineen pitkän ajan kuluessa. Vaarana on vajota nihilismin syövereihin. Igyōdō on helpon harjoituksen tie, jolla on tarpeen vain resitoida Amidan nimeä luottaen hänen valaansa. Viite: Igyō hon (SSZ. I, p. 253 ff.).

9.       Okunen@‰¯”O: sananmukainen käännös on muistaa tai ajatella. Shinshūssa se tavallsesti tarkoittaa jatkuvaa uskoa tai Amidan buddhan jatkuvaa mielessä pitämistä. Tässä kuitenkin termi tarkoittaa ensimmäistä uskon hetkeä (ichinen ˆê”O) minkä jälkeen toden uskon tai luottamuksen takia Amida pidetään mielessä jatkuvasti.

10.   JinenŽ©‘R@: sananmukaisesti luonto, luonnollisuus tai spontaanisuus, asioitten luonnollinen tila, johon ihmiset tai muut elävät olennot eivät voi vaikuttaa. Termillä on kolme erilaista käyttöä: (1) ganriki-jinen Šè—ÍŽ©‘R, Hōzō-bodhisattvan valan voima joka vaikuttaa omalla voimallaan. Ihmiset ja muut elävät olennot eivät voi siihen vaikuttaa, (2) gōdō-jinen@‹Æ“¹Ž©‘R@Akarman toiminta. Se tapahtuu luonnostaan, eikä ihmisen tahto tai toiveet voi siihen vaikuttaa, ja (3) mui-jinen–³à¨Ž©‘R luonnollisuus merkityksessä ei-ehdonvaraisuuden tila. Se on ihmisen erittelyjen tuolla puolen. Tässä tekstiotteessa tarkoitetaan ensimmäistä, ts. ganriki-jinenfiä.

11.   Hitsujō •K’è: varmasti turvattu tai päätetty. Termi tarkoittaa alunperin bodhisattvan kehityksen 41. askelmaa,  mutta shinshussa sitä käytetään merkityksessä shōjō eli oikealla tavalla vakuuttunut (tila). Sana esiintyy tekstissä Igyō hon (SSZ. I, p.260)

12.   Ron ˜_ : tarkoittaa tekstiä Jōdo ronò“y˜_@hPuhtaan maan tutkielmah tai myös tekstiä hMuryōjukyō ubadaisha ganshō geh, –³—ÊŽõãS—D”g”k’ñŽÉŠè¶˜ó, Bodhirucin käännöksenä kiinankieleen, kts SSZ.I, pp. 269-278.

13.   Shutara C‘½—…, transliteraatio eli kirjoitusasu sanskritin sanalle sūtra. Sana viittaa tässä shinshūn kolmeen perustekstiin, jotka ovat Äärettömän elämän buddhan sūtra (Dai muryōju kyō), meditaatiosutra (Kan muryōju kyō) ja Amida-Sūtra (Amida kyō).

14.   Shinjitsu áÁ›‰: viittaa kirjoitukseen Shinjitsu-kudokusōáÁ›‰Œ÷úº‘Š, eli@Todellisen hyveen tunnusmerkit. Ilmaus on tekstistä Jōdo ron ja tarkoittaa siinä Buddhan, hänen maansa ja bodhisattvojen 29 lajin koristeita. Shōshinge-tekstissä se viittaa Buddhaan, johon viitataan perusvalassa. Siinä buddhan nimen katsotaan olevan Puhtaan maan olennainen ydin.

15.   Ōchō‰¡’´: viittaa korkeimpaan opetukseen pelastumisen saavuttamiseksi Shinranin nelikohtaisessa kaikkien buddhalaisten opetusten luokittelussa. Luokittelu on (1) Ōchō‰¡’´, poikittainen transsendenssi, nopea vapautuminen syntymästä ja kuolemasta Amidan perusvalan avulla, (2) Ōshutsu ‰¡oApoikittainen poistuminen, hidas ja asteittainen vapautuminen 19 ja 20 valan avulla., (3) Juchō ’G’´@pystysuuntainen transsendenssi, ts. nopea poistuminen omien voimien avulla, ja (4) Jushutsu’GoApystysuora transsendenssi, eli hidas ja asteittainen poistuminen maailmallisesta olemassaolosta omien voimien avulla.

16.   Honganriki–{Šè—Í. Valan voima. Kun vala kerran on tehty se pyrkii todentumaan. Sen voimasta ihmisiin kehityy luottamus ja usko, ja siitä seurauksena he syntyvät puhtaaseen maahan.

17.   IsshinˆêS : Termi, jota käytetään vastakohtana hkolmelle tietoisuudelleh. Ne ovat shishinŽŠS (vilpitön mieli), shingyōSŠy (levollinen mieli) ja yokushō—~¶ (halu syntymään puhtaassa maassa). Ykseytynyt mieli, jolla Vasubandhu turvautui Amidaan ei eroa kahdeksannentoista valan mainitsemasta kolmesta tietoisuudesta. Ykseytynyt mieli ja kolme tietoisuutta selitetään Kyō gyō shin shō fssa [2]..

18.   Daihōkai‘囏ŠCBViittaa buddha Amidan nimeen, koska se sisältää monia hengellisiä ansioita ja hyveitä.

19.   Daieshu‘å˜ðO: Jōdo ron-tekstissä daieshu viittaa niihin, jotka kuuntelevat Amidan opetusta puhtaassa maassa. Tässä termi kuitenkin tarkoittaa ilmaisua shōjōju³’èO, eli niitä, jotka ovat varmistuneet syntymästään puhtaaassa maassa.

20.   Rengezō sekai˜@‰ØåU¢ŠE: Tarkoittaa Amidan Puhdasta maata. Termi tulee Kegon kyō-sutrasta, ‰ØŒµãS, missä se viittaa Vairocana-buddhan puhtaaseen maahan.

21.   Shinnyo hosshō no shináÁ”@–@«g: shinnyo, tathatā (sanksritia) tarkoittaa htodellista määrittelemättömyyttäh. Hosshō tarkoittaa  dharmatāfta (skt.) ja viittaa kaikkien olemassolon perusosien olennaisiin tunnusmerkkeihin. Shin, sanskritiksi kāya tarkoittaa kehoa tai ruumista, tässä yhteydesssä merkitys on kuitenkin htärkein osa, pääosah.

22.   Bonnō no hayashi@”Ï”Y—Ñ : pahojen intohimojen metsä, vertauskuvallinen ilmaisu pahojen intohimojen maailmalle.

23.   Jinzū_’Ê: Sanskritiksi abhijña. Buddhilla ja valaistuneilla tietäjillä sanotaan olevan kuusi transsendenttistä voimaa tai ominaisuutta. Ne ovat (1) shukumyōtsū h–½’Ê, tieto ihmisen aikaisemmista olemassoloista, (2) tengentsū@“VŠá’Ê, kyky nähdä kuinka kauas tahansa, (3) tennitsū “VŽ¨’Ê, kyky kuulla kuinka kaukaa tahansa, (4) tashintsū ‘¼S’Ê, kyky tietää ihmisten ajatukset, (5) jinsokutsū _‘«’Ê, kyky mennä halunsa mukaan minne tahansa, ja rojintsū@˜RᶒÊ, kyky sammuttaa pahat intohimot.

24.   Ōgeœä‰»: viittaa sanaan œä‰»g eli hmuuntunut kehoh. Tässä viitataan puhtaaseen maahan syntyneisiin ja heidän kykyynsä muuntaa itsensä mihin tahansa muotoon mukautuen pelastettaviin ja heidän olosuhteisiinsa.

Kirjallisuusviitteet.

1.                      Nāgārjunafs Discourse on the Ten Stages (Daśabhumika-vibhāā). (Verses and Chapter 9), Hisao Inagaki (transl.), Ryukoku Gakkai, Ryukoku Literature Series V, Ryukoku University, Kyoto, 1998

2.                      Kyōgyōshinshō, The Teaching, Practise, Faith, and Enlightement, Ryukoku University Translation Center, Ryukoku University Press, Kyoto, 1983.

3.                      The Shōshin Ge ³^˜ó, Trans. D. Fugen, 4th. Ed., Ryukoku University, Kyoto, 1966

Lyhenteet.

SSZ = Shinshū Shōgyō Zensho. Shin-buddhalaisten pyhien tekstien ja kommentaarien kokoelma.@

T = Taishō = Taishō Shinshū Daizōkyō. , J. Takakusu and K. Watanabe (Eds.), Tokyo, 1924-1929.

Japanilainen sutra-tekstien ja kommentaarien kokoelma kiinankielellä. Käytetään myös nimitystä Taishō-tripitaka. hTaishōh viittaa siihen että työ tehtiin taishō-kaudella 1912-1926 Japanissa. Teokseen on kerätty säilyneet buddhalaisten pyhät kirjoitukset, nimenomaan sutra-tekstit ja niiden kanonisoidut kommentaarit (śāstra, japaniksi ron) koko Kiinan buddhalaisuuden historian ajalta. Lisäksi on japanilaisia kanonisoituja tekstejä. Taishō-tripitaka on siis Kiinan kaanonin (tripitaka) Japanissa toimitettu versio. Kirjoituksia on noin kolmetuhatta, noin kolme ja puoli hyllymetriä. Kiinankieli on hyvin tiivistä, joten suomeksi käännettynä pituus olisi paljon suurempi.@

JSS = Jōdo Shinshu Seiten Gongyōshū (Jōdo shinshūn pyhien tekstien rituaalikokoelma), Jodo Shinshū Honganji Sect, Committee for Promotion of Religious Studies, Honganji Publishing, Nishihonganji Temple, Shimogyo, Kyoto, 1965.