Make your own free website on Tripod.com

Kysymyksiä ja vastauksia

 

Kysymys

Vastaus

Lisätietoja

 

Buddhalaisuuden perustaja Gautama Buddha (Śakyamuni) asui Intiassa. Missä asui shinshu-buddhalaisuuden Amida buddha?

Buddha Amida ei ole koskaan ollut historiallinen henkilö, kuten eivät muutkaan muutkaan buddhat, Gautamaa lukuunottamatta. He eivät ole olleet ihmisiä, joiden tiedetään asuneen jossain maapallolla.

Mahayana-buddhalaisuudessa on suuri määrä buddhia, joilla kullakin on jokin erityinen toiminta-alue tai viisaus. Länsimaissa vähemmän tunnetuista, mutta keskeisistä buddhista mainittakoon shingon-buddhalaisuuden Dainichi, (sanskritiksi Mahāvairocana), joka on maailmankaikkeuden  todellisuuden vertauskuva.

Seurataanko shinshussa Gautama Buddhan opetuksia?

Kaikki buddhalaisuskonnot hyväksyvät Gautama Buddhan opetukset, mutta opin ja opetuksen laajuuden takia ovat valinneet siitä vain osia kunkin uskontokunnan käyttöön niitten uskontokuntien omiksi pyhiksi kirjoituksiksi. Keskeiset kanoniset tekstit ovat kolme puhtaan maan sutraa, nimittäin Äärettömän elämän buddhan sutra (Daimuryōjukyō), Amida-sutra (Amida-kyō) ja Meditaatiosutra (Kanmuryōjubutsukyō).

 Buddhalaisten pyhien kirjoitusten kokoelmat ovat laajat. Japanissa seurataan Kiinan tripitakaa eli Kiinan kaanonia. Kiinan tripitaka on julkaistu useita kertoja Kiinan t’ang-dynastian ajoilta lähtien. Viimeisin niistä on vuosina 1924-1929 Japanissa toimitettu Taishō Shinshu Daizōkyō, jossa on 55 osaa, ja liiteteoksia vuoteen 1934 asti, kaikkiaan 100 osaa. Teoksen kieli on klassinen kiina, sellaisena kuin sitä buddhalaisissa kirjoituksissa käytetään. Taishō Shinshū Daizōkyō sisältää tuhansia kirjoituksia, joista jotkut useina versioina. Sanotaan, että tekstiä on noin 120 kertaa sen mitä kristittyjen Raamatussa on.

Miksi buddhia pitäisi palvoa? Eikö riitä, että seuraa Gautama Buddhan opetuksia?

 Buddhalaisuuden päämäärä on valaistumisen eli buddha-tilan saavuttaminen. Se on ylivertainen tajunnan ja olemisen tila, eikä onnistu ilman erityisiä menetelmiä. Jo varhain muodostui erilaisia harjoituksen perinteitä, joista tässä mainittakoon meditatiivisen harjoituksen sekä palvonnan linjat. Meditatiivisistä harjoituksista tunnetuimpia ovat zen ja Tiibetin buddhalaisuuden monimutkaiset visualisointimeditaatiot. Shinshu kuuluu palvonnan linjaan.

 

Mikä on nembutsu?

Yleisesti nembutsu tarkoittaa buddha-meditaatiota. Puhtaan maan buddhalaisuskonnoissa se tarkoittaa buddha Amidan nimen toistamista lauseella Namu Amidabutsu, joka tarkoittaa ”kunnioitus buddha Amidalle”. Siitä on muotoutunut merkitysturvaudun buddha Amidaan”.

Namu Amidabutsu kiinalaisin kirjainmerkein on seuraava:
南無阿弥陀佛

Entä mitä on puhtaan maan buddhalaisuus?

Puhtaan maan buddhalaisuus on palvonnallisen buddhalaisuuden linja, joka alkoi jo hyvin varhain buddhalaisuuden historiassa, ja oppisuunnan pyhiä tekstejä alettiin julkaista kiinaksi käännettyinä jo noin vuodesta 150 lähtien. Intian kuuluisa buddhalainen opettaja Nāgārjuna, joka vuoden 200 aikoihin ja jota pidetään ”toisena buddhana” ja kahdeksan mahayana-koulukunnan perustajana, osoitti ensimmäisenä buddha Amidan palvonnan edut ”helppona tienä”. Niinpä hän on ensimmäinen Shinshun seitsemästä patriarkasta.

 

Mikä oli Shinranin panos buddhalaisuuden ymmärtämisessä?

Honen’in (1133-1212) oppilas, Shinran (1173-1262), otti ratkaisevan askeleen pitemmälle. Hōnen’in opetusten innoittaman Shinran löysi kaanonisista teksteistä Kiinan puhtaan maan opettajien kirjoituksia, ja tajusi, että tarvitsee vain kokea tai saavuttaa shinjin,  joka shinhussa määritellään palaamattomuuden tilaksi (avaivartika). Se on tärkeydeltään ratkaiseva askel buddhalaisuuden polulla, ja on merkittävä saavutus, verrattavissa eräitten kirjoittajien mukaan zen-buddhalaisuuden ”satoriin”.  Shinranin opetus eroaa perinteisestä Puhtaan maan opetuksesta siten, että siinä oppilas saavuttaa aidon uskon, (myöskin shinjin),   Amida Buddhaan, ja kuoltuaan siksi pääsee syntymään Buddha Amidan Puhtaaseen maahan, jossa eteneminen buddhalaisella polulla on helppoa. Shinran tie avasi näkymän siihen, että buddhalaisuuden hyöty ihmiselle onkin saavutettavissa nyt, eikä vasta kuoleman jälkeen, ja helposti. Shinranin ”helppo tie”, kuten jo Nagarjuna aikoinaan puhtaan maan opetusta nimitti, tuli vähitellen tavattoman suosituksi, ja se on nykyään maan suurin buddhalainen organisaatio. Se on nimeltään Jodo Shinshu (”puhtaan maan opetuksen todellinen uskonto”), josta usein käytetään lyhennettyä nimitystä shinshu.

Shinran親鸞1173-1262

Mikä on Hongwanjiha?

Jodo Shinshun kaksi ylivoimaisesti suurinta itsenäistä organisaatiota ovat hongwanjiha ja ōtaniha. Tässä ha on japania, ja tarkoittaa lahkoa. Termi ei ole kovin hyvä koska länsimaisissa uskonnoissa ei uskonnon suurinta ryhmää sanota lahkoksi, vaan lahkot ovat pääuskonnosta eriytyneitä, ja tavallisesti paljon pienempiä. Hongwanjiha kirjoitetaan usein nykyiseen tapaan honganjiha. Honganjiha on hieman suurempi. Se on Nishihonganji-temppelin johtama organisaatio, johon kuuluu 10464 alatemppeliä ja 6,9 miljoonaa jäsentä (”seurakuntalaista”).
Ōtaniha on Higashihonganji-temppelin johtama organisaatio. Siihen kuuluu 8838 alatemppeliä ja 5,5 miljoonaa jäsentä. Uskonto sinänsä on sama molemmissa. Molemmat mainitut temppelit ovat Kiotossa parin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Jōdo Shinshu’ssa on kaikkiaan kymmenen itsenäistä lahkoa, muut kahdeksan ovat pieniä, jäsenten lukumäärät ovat 4000-200000 alueella.

 

Pitääkö osata japania, jotta voi tutustua shin-buddhalaisuuteen?

Ei. Kaikki keskeiset tekstit, tai ainakin olennainen osa niistä, on käännetty englanniksi viime vuosina.

 

Onko shinshuta Japanin ulkopuolella?

Eniten USA:ssa, japanilaisten siirtolaisten aikoinaan sinne viemänä. Samoin on asia Brasilian kohdalla. Euroopassa toiminta on pienimuotoista.

USAn shinshun organisaatio on BCA (Buddhist Churches of America). Hawaijilla on kuitenkin erillinen organisaatio.

Mikä on tariki?

Tariki on tärkeä käsite shinshussa. Sananmukaiseti sen merkitys on ”toinen voima”, ja se tarkoittaa shinshussa erityisesti buddha Amidan voimaa vastakohtana shinshun harjoittajan omalle voimalle. Tosiasiassa tariki tarkoittaa shinjin’iä toiselta näkökannalta katsoen. Yleensä buddhalaisuudessa ajatellaan, että buddhalaisten harjoitusten myötä henkilön hyvät ominaisuudet kehittyvät ja hän niin lähestyy valaistumisen tilaa. Shinshun perustaja Shinran esitti, että ihmiset ovat pahojen intohimojen vallassa, kauttaaltaan epärehellisiä ja vailla totuutta. Tavanomainen buddhalainen harjoitus kuten meditaatio ja rituaalit eivät heitä auta. Vain turvaamalla buddha Amidaan he voivat saavuttaa shinjin’in tilan ja siten vapautua maailmallisen olemassaolon kahleista.

 

Miten shinshu muotoutui, keitä olivat patriarkat?

Buddhalaisuuden laajasta opetuksesta Shinran (1173-1262) muodosti Shinshun nojautuen samalla omiin saavutuksiinsa buddhalaisella polulla. Shinshussa Puhtaan maan polun ensimmäinen patriarkka oli intialainen Nāgārjuna, joka oli tutustunut Puhtaan maan sutra-teksteihin. Seuraavassa kolme mainitaan kolme seitsemästä patriarkasta ja heidän keskeinen sanomansa.

1. Nāgārjuna (Intia noin v. 200) – helppo tie pelastumiseen on turvautuminen Amida Buddhaan
3. Shan-tao (Kiina noin v. 650) – tärkeintä on turvautua Amida Buddhaan.
7. Hōnen (Japani noin v. 1200) – ainoa tie on turvautua Amida Buddhaan.

Kaikki seitsemän Shinshun patriarkkaa on esitelty tämän sivuston erillisessä taulukossa ”Patriarkat”.

Mikä on shinjin?

Nishihongwanji’n kustantama teos ”Jodo Shinshu, A Guide” määrittelee shinjin’in seuraavasti, s.86: ” ’Vapautuminen’ jodo shinshun merkityksessä tapahtuu nykyhetkessä. Siksi siitä sanotaan, että on ehdottomasti vakuuttunut syntymästään Puhtaassa maassa nykyisen elämän aikana. Se myös sisältää ajatuksen, ettei enää pala harhojen maailmaan joten sitä luonnehditaan termillä ’palaamattomuuden tila’. Tällaiset henkilöt, jotka ovat vakuuttuneita syntymästään Puhtaassa maassa elävät iloisina ja tyynin mielin ja kiitollisina tässä maailmassa. Kun aika tulee, he jättävät tämän maailman ja syntyvät äärimmäisen ilon Puhtaaseen maahan, jossa saavuttavat saman valaistumisen kuin buddha.”

信心  shinjin

Onko buddhalaisuuden opissa virhe, koska Shinranin mukaan perinteisen menetelmän avulla ei nykyään voi saavuttaa valaistumista.

Gautama buddhan jälkeen valaistumisen sanotaan olevan aina vain vaikeampaa mitä kauemmin on aikaa kulunut Gautaman ajoista. Aluksi ihmiset saattoivat saavuttaa saman valaistumisen Gautaman buddhan neuvoja seuraten, sen jälkeen buddhalaisuutta kyllä harjoitettiin, mutta valaistumista ei voinut saavuttaa, seuraavaksi opin harjoituksen ulkoiset muodot olivat enää jäljellä, ja lopuksi nekin katoavat. Shinranin mukaan juuri Shinranin aikoina oli tultu siihen tilanteeseen, että perinteiset menetelmät eivät enää toimineet ja oli otettava käyttöön muita kirjoituksissa kylläkin esitettyjä menetelmiä. Tällä tavoin Shinran päätyi nembutsuun, ts. buddha Amidan nimen toistamiseen, ja edelleen siihen, että sekään ei ole mikään buddhalainen menetelmä siinä mielessä kuin buddhalaiset meditaatiomenetelmät ovat, vaan ainoastaan kiitollisuuden ilmaus buddha Amidalle, joka on aukaissut tien shinjin'in tilan saavuttamiseen välittömästi tässä elämässä, ja buddha-tilan saavuttamiseen kuoltua.

Buddhan opin asteittasta rappeutumista Gautama Buddhan jälkeen on buddhalaisissa kirjoituksissa kuvattu kahdellakin eri tavalla. Toinen niistä on 500 vuoden jaksotus. Asia on selitetty Daihōdō-daijū-kyō –sutrassa, ja tuli tunetuksi sen sutran ottaneena teksteissä Anraku-shū ja Mappō-tōmyō-ki, joista molemmista on ote Shinranin pääteoksessa Kyōgyōshinshō. Tekstin mukaan viidentenä 500 vuoden periodina, siis 2000 vuotta Gautama buddhan kuoleman jälkeen ihmiset jatkuvasti sotivat ja riitelevät. Gautama Buddhan puhdas oppi, joka kylläkin on jäljellä, menettää vaikutuksensa. Shinranin aikoihin, laskien Kiinassa käytössä olleesta Gautama Buddhan kuolinvuoden arviosta (949 ennen ajanlaskua) viimeinen 500 vuoden periodi olisi jo alkanut, oli vuosi 2183. Asiaa selvitetään tarkemmin mm. teoksessa ”Shōzōmatsu Wasan, Shinran’s Hymns on the Last Age”, Ryukoku University Press, Kyoto, 1980, pp. XII-XIV.

Mitä hyötyä buddhalaisuuden harjoittamisesta on?

Buddhalaisuuden tarkoitus on valaistumisen saavuttaminen. Se, kuten korkeampi henkinen kehitys muutoinkin, on vaikeaa selittää niin, että sen hyödyn voisi suoraan havaita, vaikka yrityksiä siihen suuntaan on paikoin tehty. Tunnettu on esimerkiksi zenin vaikutus eräitten japanilaisten taistelutaitojen kehitykseen. Buddhalaisissa kirjoituksissa selitetään kyllä tarkoin esimerkiksi bodhisattvan polun vaiheet hänen lähetessän pitkän ajan kuluessa buddha-tilaa. Mutta buddhalaisuuden vaikutuksesta tavalliseen seuraajaan ei juuri kirjoiteta. On siksi yllättävää, että sellainen lista löytyy Shinranin pääteoksesta Kyogyoshinsho, Ryukokun Yliopiston käännöksessä kohta on sivuilla120-121. Shinran kirjoittaa: "Se, joka on saavuttanut timantinkaltaisen shinjin 'in läpäisee poikittain viisi pahuuden valtakuntaa, ylittää kahdeksan estettä ja varmuudella saavuttaa kymmenen lajin edut tässä elämässä. Mitkä ne ovat? Ne ovat (1) näkymättömien voimien suojelu, (2) erinomaiset hengelliset ansiot ja hyveet, (3) ihmisen pahuus muuntuu hyvyydeksi, (4) kaikki buddhat suojelevat, (5) kaikki buddhat ylistävät, (6) Buddhan hengellisen valon suojelu, (7) mieli täynnä suurta iloa, (8) tajuaa Amidan myötämielen ja vastaa siihen kiitollisuudella, (9) harjoittaa jatkuvasti suurta myötätuntoa, ja (10) astuu oikeasti asettuneiden tilaan (shojoju). [Se tarkoittaa lupausta valaistumisen saavuttamisesta.]

Shinjin-termi esitellään ylempänä tässä taulukossa.

Paluu etusivulle.