Kysymyksiä ja vastauksia, sarja 2
Kysymys
Vastaus
Lisätietoja
Onko shinshussa munkkeja?

Joitakin länsimaalaisia viehättää itämaisissa uskonnoissa, buddhalaisuus mukaanlukien, vaikuttavannäköiset munkit tai nunnat kaljuiksi ajelluin päin ja liehuvin kaavuin. Tiibetin buddhalaisuuden Dalai Lama on ehkä tunnetuin esimerkki senkaltaisesta opettajasta. Zen-buddhalaisuus ja theravada-opettajat voivat myöskin olla yhtälailla vaikuttavia. Sen sijaan jodo shinshun eli shinshun papit näyttävät aivan tavalliselta väeltä. Pää ei tavallisesti ole ajeltu, ja vaatteet ovat tavalliset. Uskonnollista asua käytetään vain seremonioissa. Papit ovat tavalliseen tapaan avioliitossa. Tämän perinteen aloitti shinshun perustaja Shinran jo 1200-luvun alkupuolella.

Saattaapa nähdä pappismiehen lapsensa vahtina temppelin ympäristössä puuhaillessaan. Se ei vastaa tavallista länsimaista mielikuvaa buddhalaisesta opettajasta. Shinshussa papit eivät ole ole buddha Amidan edustajia tai välimiehiä/naisia eivätkä "guruja", joilla olisi vaikutusvaltaa maallikkoihin. Shinshun perinne on tarkoin valvonut, ettei minkäänlaista guru-ilmiötä pääse kehittymään, ja että demokraattisia ihanteita sovelletaan. Tämä on alkuisin jo Shinranilta, joka kuvasi itseään sanonnalla "ei munkki eikä maallikko".
Mahayana-buddhalaisuudessa on suuri määrä buddhia, joilla kullakin on jokin erityinen toiminta-alue tai viisaus. Länsimaissa vähemmän tunnetuista, mutta keskeisistä buddhista mainittakoon shingon-buddhalaisuuden Dainichi, (sanskritiksi Mahāvairocana), joka on maailmankaikkeuden  todellisuuden vertauskuva.
Miten ovat moraali- ja eettiset ohjeet shinshussa?
Buddhalaisuudessa harjoituksen päämääränä on buddha-tilan saavuttaminen. Buddha-tila määritellääm korkeimmaksi maailmankaikkeudessa esiintyväksi tajunnan tilaksi. Sen yläpuolella ei ole jumalia tai jumalaa. Buddhalaisen polun harjoitukset on jaoiteltu kolmeen osaan, moraaliin, meditaatioon ja viisauteen. Periaate on se, että onnistunut meditaation vaatii tyynen ja ja tasoittuneen mielentilan, johon auttaa se, ettei ole syyllistynyt lukuisiin mieltä vaivaaviin rikkeisiin. Onnistunut meditaatio vuorostaan auttaa tajuamaan buddhalaisen ajatellun syvyyden ja laajuuden, ja äärimmillään johtaa valaistumiseen. Moraalin ja etiikan alhaisuus johtaa auttamatta siihen, että vapautuminen olemassaolon kierrosta hidastuu tai estyy. Pahoista ajatuksista ja teoista tulevat aikanaan huonot seuraukset. Shinran havaitsi kuitenkin, että senaikaisen maaseudun väestöllä ei ollut mahdollisuuksia ryhtyä vaikeisiin, kokopäivätyötä vaativiin buddhalaisiin harjoituksiin. Shinran havaitsi, että jo tuhannen vuoden ajan tunnettu ja suosituksi tullut puhtaan maan polku johtaa suoraan shinjin'in saavuttamiseen, joka on korkea saavutus, ja muuntaa ihmisen täysin. Valaistumisen saavuttaminen aikanaan on silloin myös varmaa. Toisaalta, buddhalaisuudessa on periaate, jonka mukaan buddhalaisen opin tajuaminen johtaa vähitellen korkeaan etiikkaan ja moraaliin. Esimerkiksi viisaus ja myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan liittyvät yhteen. Yksinkertaisesti sanoen ei ole mahdollista, että viisas ihminen olisi paha. Niinpä shinjin'in saavuttaneessa henkilössä vähitellen kehittyy eettinen asenne ja moraali siinä määrin kuin ne hänessä voivat kehittyä. Ykkössijalla kaikessa buddhalaisuudessa on henkinen tai hengellinen oivallus ja sen saavuttaminen. Moraali ja etiikka ovat vasta kakkossijalla. Kaikessa pohjoisen buddhalaisuudessa, ts. mahayanassa, tärkein moraaliohjeitten sarja on "kymmenen hyvää tekoa", josta myös käytetään nimitystä "kymmenen hyvää ohjetta". Ne esitetään viereisellä palstalla.

 

十善　 jūzen, kymmenen hyvää [tekoa tai ohjetta]

1. Elävien olentojen tappamisesta pidättymisen periaate

2. Ei-annetun ottamisesta pidättymisen periaate.

3. Sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä pidättymisen periaate.

4. Valheellisesta puheesta pidättymisen periaate.

5. Tylystä puheesta pidättymisen periaate.

6. Pahantahtoisesta puheesta pidättymisen periaate.

7. Turhasta puheesta pidättymisen periaate.

8. Ahneudesta pidättymisen periaate.

9. Vihasta pidättymisen periaat.

10. Vääristä näkökannoista pidättymisen periaate.

On huomattava, että buddhalaisuudessa eettiset ohjeet tai moraaliohjeet ovat buddhalaisen tien (moraali, meditaatio, viisaus) harjoituksen menetelmiä (paliksi sikkhapada) siinä missä muutkin buddhalaiset harjoitukset. Ne eivät siis ole ulkopuolisen jumalan antamia määräyksiä.

 

Miksi buddhalaisia uskontoja oin niin suuri määrä?

 Buddhalaisia uskontoja on tosiaan suuri määrä. Länsimaissa niitä tunnetaan vain muutama, mutta itsenäisten ja erilaisten buddhalaisten uskontojen määrä on laskettavissa useissa kymmenissä. Niitten väliset erot ovat paljon suuremmat kuin vaikkapa kristinuskon eri muotojen keksinäiset erot. Miksi? Buddhalaisilla uskonnoilla voi olla eri buddha palvonnan keskeisenä kohteena, ja niillä tavallisesti on eri pyhät kirjoitukset. Tietenkin myös ulkoiset menot ovat kokonaan erilaiset. Miksi näin? Buddhalaisuuttta ei levitetty keskitetysti "oikeana oppina" jostain erityisestä keskuksesta, vaan se kehittyi erilaisiksi muodoiksi kuuluisien buddhalaisten opettajien toimesta jo varhain. Nämä muodot sitten levisivät tavallisesti yksittäisten opettajien toimesta eri suuntiin. Mahayana-buddhalaisuuden suuresta buddhien määristä eri suunnat saattoivat valita eri buddhan oman uskonsa keskeiseksi buddhaksi. Vastaavasti, tuhansien buddhalaisten pyhien tekstien joukosta eri uskonnot valitsivat yhden tai useamman oman suuntansa keskeiseksi kirjoitukseksi tai kirjoituksiksi. Ne saattavat perustua kokonaan toisenlaisiin buddhalaisiin oppirakennelmiin. Lisäksi kukin buddhalaisuskonto pitää tärkeinä oman uskontosuuntansa perustajan kirjoituksia.

Viereisellä palstalla on esitelty ne yksitoista Japanin buddhalaisuskontoa, joissa jäseniä on yli 1,5 miljoonaa. Kaikkiaan Japanissa on 57 miljoonaa rekisteröityä buddhalaista. Buddhalaisuutta on mysö monissa maissa Aasiassa, mutta tääsä sivustossa keskitytään shinshu'hun, joka on japanilainen buddhalaisuskonto.
Japanin buddhalaiset uskontokunnat (uskonnot shu, lahkot ha, yhteisöt kai ja ryhmät dan ), joilla on yli 1,5 miljoonaa jäsentä.

Rivillä vasemmalta: Buddhalaisen organisaation nimi. uskonto ja jäseniten lukumäärä miljoonina jäseninä (vuoden 2001 tiedot).

Jodo Shinshu Honganjiha, Jodo Shin 6.9
Jodoshu, Jodo 6.0
Rissho Koseikai, Nichiren 5.6
Shinshu Otaniha, Jodo Shin 5.53
Koyasan Shingonshu, Shingon 5.49
Nichirenshu, Nichiren 3.9
Reiyukai, Nichiren 1.7
Bussho Gonenkai Kyodan, Nichiren 1.6
Sotoshu, Zen 1.55
Tendaishu, Tendai 1.53
Shingonshu Chizanha, Shingon 1.51

Huom.: Jodo Shinshu Honganjiha ja Shinshu Otaniha opettavat samaa Jodo Shinshu-uskontoa. Ne ovat kuitenkin erillisiä ja itsenäisisä organisaatioita.

 

Lähde: Shukyo Nenkan (Annual Register of Religions), Ministry of Education, Department of Cultural Affairs, Tokyo, 2003. (Japanin Opetusminsteriön kulttuuriasiain toimiston uskontojen vuosijulkaisu)
Buddha, ihminen vaiko jumala ?

Buddha näyttää olevan länsimaalaisia hämmentävä käsite. He ovat lukeneet Intiassa eläneestä Gautama Buddhasta, joka opetti erilaisia viisauksia kotiseudullaan päin. Buddha oli siis viisas mies. Toisaalta he ovat ehkä käyneet vaikkapa Japanissa, jossa kansa temppeleissä hartaana kumartaa buddha-patsaita. Vierailijalle kerrotaan, ettei sellainen buddha ole koskaan elänyt. Vierailija alkaa nyt arvella, että buddha onkin jonkinlainen jumala, jota palvotaan. Onko buddha siis ihminen vaiko jumala? Asia on selvitetty tarkoin buddhalaissa kirjoituksissa. Eräässä tekstissä Gautama Buddha itse ottaa kantaa asiaan. Tiellä tuli Gautama Buddhaa vastaan mies joka hämmentyneenä Gautaman varsin vaikuttavasta ulkonäöstä kysyi varovasti: "Oletteko ihminen". Buddha kielsi olevansa ihminen, ja myös kielsi olevansa yksikään niistä yliluonnollsista olennolista ja jumalista, joita mies arveli Gautaman ehkä olevan. Lopuksi Gautama esitti, että hän on buddha eli valaistunut, joka on kokonaan erilainen olentojen luokka ihmisten ja jumalten tuolla puolen. Valaistunut on kokenut transkendenttisen todellisuuden, ja siirtyy siksi ihmisten piirin yläpuolelle. Määritelmän mukaan buddha-tila on korkein maailmankaikeudessa oleva tajunnan tila. Silti buddhilla ei ole mitään lähi-idän uskontojen Jumalan tunnusmerkkejä, mikään buddha ei ole luonut maailmaa, buddhilla ei ole minkäänlaista rangaistusvaltaa eikä muutakaan valtaa ihmisiin, eivätkä buddhat edellytä että heihin pitäisi "uskoa". On ihmisestä itsestään kiinni kokeeko hän buddhien opetuksen hengellisesti hyödylliseksi itselleen. Kyseessä on tosiaan kokonaan toisenlainen olentojen luokka siitä, mihin länsimaissa on totuttu.