Kysymyksiä
ja vastauksia |
Kysymys |
Vastaus |
Lisätietoja |
Buddhalaisuuden perustaja Gautama
Buddha (Śakyamuni) asui Intiassa. Missä asui shinshu-buddhalaisuuden
Amida buddha? |
Buddha
Amida ei ole koskaan ollut historiallinen henkilö, kuten eivät
muutkaan muutkaan buddhat, Gautamaa lukuunottamatta. He eivät ole
olleet ihmisiä, joiden tiedetään asuneen jossain maapallolla. |
Mahayana-buddhalaisuudessa
on suuri määrä buddhia, joilla kullakin on jokin erityinen
toiminta-alue tai viisaus. Länsimaissa vähemmän tunnetuista,
mutta keskeisistä buddhista mainittakoon shingon-buddhalaisuuden
Dainichi, (sanskritiksi Mahāvairocana), joka on maailmankaikkeuden todellisuuden vertauskuva. |
Seurataanko
shinshussa Gautama Buddhan opetuksia? |
Kaikki buddhalaisuskonnot
hyväksyvät Gautama Buddhan opetukset, mutta opin ja opetuksen
laajuuden takia ovat valinneet siitä vain osia kunkin uskontokunnan
käyttöön niitten uskontokuntien omiksi pyhiksi kirjoituksiksi.
Keskeiset
kanoniset tekstit ovat kolme puhtaan maan sutraa, nimittäin Äärettömän
elämän buddhan sutra (Daimuryōjukyō), Amida-sutra
(Amida-kyō) ja Meditaatiosutra
(Kanmuryōjubutsukyō). |
Buddhalaisten
pyhien kirjoitusten kokoelmat ovat laajat. Japanissa seurataan Kiinan
tripitakaa eli Kiinan kaanonia. Kiinan tripitaka on julkaistu useita kertoja
Kiinan t’ang-dynastian ajoilta lähtien. Viimeisin niistä on vuosina 1924-1929
Japanissa toimitettu Taishō Shinshu Daizōkyō, jossa on 55 osaa, ja liiteteoksia
vuoteen 1934 asti, kaikkiaan 100 osaa. Teoksen kieli on klassinen kiina,
sellaisena kuin sitä buddhalaisissa kirjoituksissa käytetään. Taishō Shinshū
Daizōkyō sisältää tuhansia kirjoituksia, joista jotkut useina versioina.
Sanotaan, että tekstiä on noin 120 kertaa sen mitä kristittyjen Raamatussa
on. |
Miksi
buddhia pitäisi palvoa? Eikö riitä, että seuraa Gautama Buddhan opetuksia? |
Buddhalaisuuden päämäärä
on valaistumisen eli buddha-tilan saavuttaminen. Se on ylivertainen tajunnan
ja olemisen tila, eikä onnistu ilman erityisiä menetelmiä.
Jo varhain muodostui erilaisia harjoituksen perinteitä, joista tässä
mainittakoon meditatiivisen harjoituksen sekä palvonnan linjat. Meditatiivisistä
harjoituksista tunnetuimpia ovat zen ja Tiibetin buddhalaisuuden monimutkaiset
visualisointimeditaatiot. Shinshu kuuluu palvonnan linjaan. |
|
Mikä
on nembutsu? |
Yleisesti
nembutsu tarkoittaa buddha-meditaatiota. Puhtaan maan buddhalaisuskonnoissa
se tarkoittaa buddha Amidan nimen toistamista lauseella Namu Amidabutsu,
joka tarkoittaa ”kunnioitus buddha Amidalle”. Siitä on muotoutunut merkitys
”turvaudun buddha Amidaan”. |
Namu
Amidabutsu kiinalaisin kirjainmerkein on seuraava: 南無阿弥陀佛 |
Entä
mitä on puhtaan maan buddhalaisuus? |
Puhtaan
maan buddhalaisuus on palvonnallisen buddhalaisuuden linja, joka alkoi
jo hyvin varhain buddhalaisuuden historiassa, ja oppisuunnan pyhiä tekstejä
alettiin julkaista kiinaksi käännettyinä jo noin vuodesta 150 lähtien.
Intian kuuluisa buddhalainen opettaja Nāgārjuna, joka vuoden 200 aikoihin
ja jota pidetään ”toisena buddhana” ja kahdeksan mahayana-koulukunnan
perustajana, osoitti ensimmäisenä buddha Amidan palvonnan edut ”helppona
tienä”. Niinpä hän on ensimmäinen Shinshun seitsemästä patriarkasta. |
|
Mikä
oli Shinranin panos buddhalaisuuden ymmärtämisessä? |
Honen’in
(1133-1212) oppilas, Shinran (1173-1262), otti ratkaisevan askeleen pitemmälle.
Hän ymmärsi, että buddha Amida on jo saavuttanut valaistumisen kaikkien
elävien olentojen hyödyksi. Maailma on jo Amidan valon alaisena. Tarvitsee
vain ymmärtää asia ja hyväksyä shinjin, todellinen luottamus ja usko,
jonka Shinran sanoo olevan ”virtaanastuneen” tila, ts. tärkeydeltään ratkaiseva
askel buddhalaisuuden polulla. Shinranin ”helppo tie”, Jodo Shinshu-uskonto,
tuli vähitellen tavattoman suosituksi, ja se on nykyään maan suurin buddhalainen
organisaatio. Shinranin oivallus on, että asia on kyllä mainittu Daimuryōjukyō-sutrassa,
mutta asian tärkeys on jäänyt muilta opettajilta huomaamatta. |
Shinran(親鸞)1173-1262 |
Mikä
on Hongwanjiha? |
Jodo
Shinshun kaksi ylivoimaisesti suurinta itsenäistä organisaatiota ovat
hongwanjiha ja ōtaniha. Tässä ha on japania, ja tarkoittaa lahkoa. Termi
ei ole kovin hyvä koska länsimaisissa uskonnoissa ei uskonnon suurinta
ryhmää sanota lahkoksi, vaan lahkot ovat pääuskonnosta eriytyneitä, ja
tavallisesti paljon pienempiä. Hongwanjiha kirjoitetaan usein nykyiseen
tapaan honganjiha. Honganjiha on hieman suurempi. Se on Nishihonganji-temppelin
johtama organisaatio, johon kuuluu 10464 alatemppeliä ja 6,9 miljoonaa
jäsentä (”seurakuntalaista”). Ōtaniha on Higashihonganji-temppelin johtama organisaatio. Siihen kuuluu 8838 alatemppeliä ja 5,5 miljoonaa jäsentä. Uskonto sinänsä on sama molemmissa. Molemmat mainitut temppelit ovat Kiotossa parin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Jōdo Shinshu’ssa on kaikkiaan kymmenen itsenäistä lahkoa, muut kahdeksan ovat pieniä, jäsenten lukumäärät ovat 4000-200000 alueella. |
|
Pitääkö
osata japania, jotta voi tutustua shin-buddhalaisuuteen? |
Ei.
Kaikki keskeiset tekstit, tai ainakin olennainen osa niistä, on käännetty
englanniksi viime vuosina. |
|
Onko
shinshuta Japanin ulkopuolella? |
Eniten
USA:ssa, japanilaisten siirtolaisten aikoinaan sinne viemänä. Samoin on
asia Brasilian kohdalla. Euroopassa toiminta on pienimuotoista. |
USAn
shinshun organisaatio on BCA (Buddhist Churches of America). Hawaijilla
on kuitenkin erillinen organisaatio. |
Mikä
on tariki? |
Tariki
on tärkeä käsite shinshussa. Sananmukaiseti sen merkitys on ”toinen voima”,
ja se tarkoittaa shinshussa erityisesti buddha Amidan voimaa vastakohtana
shinshun harjoittajan omalle voimalle. Yleensä buddhalaisuudessa ajatellaan,
että buddhalaisten harjoitusten myötä henkilön hyvät ominaisuudet kehittyvät
ja hän niin lähestyy valaistumisen tilaa. Shinshun perustaja Shinran esitti,
että ihmiset ovat pahojen intohimojen vallassa, kauttaaltaan epärehellisiä
ja vailla totuutta. Tavanomainen buddhalainen harjoitus kuten meditaatio
ja rituaalit eivät heitä auta. Vain turvaamalla buddha Amidaan he voivat
saavuttaa shinjin’in tilan ja siten vapautua maailmallisen olemassaolon
kahleista. |
|
Miten
shinshu muotoutui, keitä olivat patriarkat? |
Buddhalaisuuden
laajasta opetuksesta Shinran (1173-1262) muodosti Shinshun nojautuen samalla
omiin saavutuksiinsa buddhalaisella polulla. Shinshussa Puhtaan maan polun
ensimmäinen patriarkka oli intialainen Nāgārjuna, joka oli tutustunut
Puhtaan maan sutra-teksteihin. Seuraavassa kolme mainitaan kolme seitesemästä
patriarkasta ja heidän keskeinen sanomansa.
1. Nāgārjuna
(Intia noin v. 200) – helppo tie pelastumiseen on turvautuminen Amida
Buddhaan |
Kaikki
seitsemän Shinshun patriarkkaa on esitelty tämän sivuston erillisessä
taulukossa ”Patriarkat”. |
Mikä
on shinjin? |
Shinjin
on buddhan opetuksen oivaltaminen luottavin mielin, Nishihongwanji’n kustantama
teos ”Jodo Shinshu, A Guide” määrittelee asiaa seuraavasti, s.86: ” ’Vapautuminen’
jodo shinshun merkityksessä tapahtuu nykyhetkessä. Siksi siitä sanotaan,
että on ehdottomasti vakuuttunut syntymästään Puhtaassa maassa nykyisen
elämän aikana. Se myös sisältää ajatuksen, ettei enää pala harhojen maailmaann
joten sitä luonnehditaan termillä ’palaamattomuuden tila’, Tällaiset henkilöt,
jotka ovat vakuuttuneita syntymästään Puhtaassa maassa elävät iloisina
ja tyynin mielin ja kiitollisina tässä maailmassa. Kun aika tulee, he
jättävät tämän maailman ja syntyvät äärimmäisen ilon Puhtaaseen maahan,
jossa saavuttavat saman valaistumisen kuin buddha. |
信心
shinjin |
Onko buddhalaisuuden opissa virhe, koska Shinranin mukaan perinteisen menetelmän avulla ei nykyään voi saavuttaa valaistumista. | Gautama buddhan jälkeen valaistumisen sanotaan olevan aina vain vaikeampaa mitä kauemmin on aikaa kulunut Gautaman ajoista. Aluksi ihmiset saattoivat saavuttaa saman valaistumisen Gautaman buddhan neuvoja seuraten, sen jälkeen buddhalaisuutta kyllä harjoitettiin, mutta valaistumista ei voinut saavuttaa, seuraavaksi opin harjoituksen ulkoiset muodot olivat enää jäljellä, ja lopuksi nekin katoavat. Shinranin mukaan juuri Shinranin aikoina oli tultu siihen tilanteeseen, että perinteiset menetelmät eivät enää toimineet ja oli otettava käyttöön muita kirjoituksissa kylläkin esitettyjä menetelmiä. Tällä tavoin Shinran päätyi nembutsuun, ts. buddha Amidan nimen toistamiseen, ja edelleen siihen, että sekään ei ole mikään buddhalainen menetelmä siinä mielessä kuin buddhalaiset meditaatiomenetelmät ovat, vaan ainoastaan kiitollisuuden ilmaus buddha Amidalle, joka on aukaissut tien shinjin'in tilan saavuttamiseen välittömästi tässä elämässä, ja buddha-tilan saavuttamiseen kuoltua. | Buddhan opin asteittasta rappeutumista Gautama Buddhan jälkeen on buddhalaisissa kirjoituksissa kuvattu kahdellakin eri tavalla. Toinen niistä on 500 vuoden jaksotus. Asia on selitetty Daihōdō-daijū-kyō –sutrassa, ja tuli tunetuksi sen sutran ottaneena teksteissä Anraku-shū ja Mappō-tōmyō-ki, joista molemmista on ote Shinranin pääteoksessa Kyōgyōshinshō. Tekstin mukaan viidentenä 500 vuoden periodina, siis 2000 vuotta Gautama buddhan kuoleman jälkeen ihmiset jatkuvasti sotivat ja riitelevät. Gautama Buddhan puhdas oppi, joka kylläkin on jäljellä, menettää vaikutuksensa. Shinranin aikoihin, laskien Kiinassa käytössä olleesta Gautama Buddhan kuolinvuoden arviosta (949 ennen ajanlaskua) viimeinen 500 vuoden periodi olisi jo alkanut, oli vuosi 2183. Asiaa selvitetään tarkemmin mm. teoksessa ”Shōzōmatsu Wasan, Shinran’s Hymns on the Last Age”, Ryukoku University Press, Kyoto, 1980, pp. XII-XIV. |
Mitä hyötyä buddhalaisuuden harjoittamisesta on? | Buddhalaisuuden tarkoitus on valaistumisen saavuttaminen. Se, kuten korkeampi henkinen kehitys muutoinkin, on vaikeaa selittää niin, että sen hyödyn voisi suoraan havaita, vaikka yrityksiä siihen suuntaan on paikoin tehty. Tunnettu on esimerkiksi zenin vaikutus eräitten japanilaisten taistelutaitojen kehitykseen. Buddhalaisissa kirjoituksissa selitetään kyllä tarkoin esimerkiksi bodhisattvan polun vaiheet hänen lähetessän pitkän ajan kuluessa buddha-tilaa. Mutta buddhalaisuuden vaikutuksesta tavalliseen seuraajaan ei juuri kirjoiteta. On siksi yllättävää, että sellainen lista löytyy Shinranin pääteoksesta Kyogyoshinsho, Ryukokun Yliopiston käännöksessä kohta on sivuilla120-121. Shinran kirjoittaa: "Se, joka on saavuttanut timantinkaltaisen shinjin 'in läpäisee poikittain viisi pahuuden valtakuntaa, ylilittää kahdeksan estettä ja varmuudella saavuttaa kymmenen lajin edut tässä elämässä. Mitkä ne ovat? Ne ovat (1) näkymättömien voimien suojelu, (2) erinomaiset hengelliset ansiot ja hyveet, (3) ihmisen pahuus muuntuu hyvyydeksi, (4) kaikki buddhat suojelevat, (5) kaikki buddhat ylistävät, (6) Buddhan hengellisen valon suojelu, (7) mieli täynnä suurta iloa, (8) tajuaa Amidan myötämielen ja vastaa siihen kiitollisuudella, (9) harjoittaa jatkuvasti suurta myötätuntoa, ja (10) astuu oikeasti asettuneiden tilaan (shojoju). [Se tarkoittaa lupausta valaistumisen saavuttamisesta.] | Shinjin-termi esitellään ylempänä tässä taulukossa. |