Elämä ja Shinjin

Elämä ja Shinjin



Ote teoksesta: Yoshifumi Ueda and Dennis Hirota, Shinran, an Introduction to His Thought, Hongwanji International Center, Kyoto, 1989, pp. 179-182.

Puhtaan maan polun tarkoituksena on katkaista maailmallisen olemassaolon siteet, poistaa ihmisen harhaisen minuuden luoma tulevaisuudenpelko ja murtaa menneisyyden voima, joka kuljettaa pakosti ja tarkoituksettomasti syntymästä kuolemaan ja kuolemasta syntymään. Se onnistuu lopettamalla takertuminen kuviteltuun minuuteen totena ja todellisena sekä luottamalla sen sijaan Amida Buddhaan. Shinran paljastaa tämän polun olevan kaikkien ulottuvilla osoittamalla, että sellaista luottamusta ei saavuteta oman luontomme eikä oivalluksen avulla, vaan Amidan perusvalan avulla, koska Buddha irrottaa otteen sidonnaisuudesta minuuteen.

Sitäpaitsi, vaikka ihmisen kaikki arvioinnit omasta arvostaan tai arvottomuudestaan sekä kaikki päätökset, joihin kykenee, näyttävät pohjimmiltaan rajoittuneilta ja ontoilta, niin maailma, joka näyttäytyy valaan turvautuessa, ei ole nihilismin ja pimeyden maailma, jossa ainoana mahdollisuutena olisi pakeneminen. Kuten Shinran sanoo:

Estymättömän valon Buddhan myötätuntoinen valo valaisee ja rohkaisee aina ihmistä, joka on saavuttanut shinjinin. Näin ollen tietämättömyyden pimeys on jo valmiiksi hälvennyt; elämän ja kuoleman pitkä yö on jo sarastunut aamuksi [1].

Shinran luonnehtii shinjinin kokeman henkilön tilaa monin tavoin. Hän on saavuttanut taantumattomuuden tai [todellisuuteen] todella asettautuneen tilan. Hän on Buddhien todellinen opetuslapsi, Sakyamunin aito ystävä. Hän on saavuttanut täydellistä valaistumista vastaavan tilan ja on samalla tasolla Maitreyan, tämän maailman tulevan Buddhan, hyvyyden bodhisattvan, kanssa. Silloin viisaus ja myötätunto ovat läpäisseet haluamisen ja vastustamisen tunteitten hallitseman mielen. Silloin on ylittänyt elämän ja kuoleman. Vaikka jatkaa nykyistä elämäänsä poistuu silti päämäärättömästä, itseään toistavasta, menneen pahuutensa ehdollistamasta olemassaolosta ja siirtyy viisauden ja myötätunnon laajaan aidon todellisuuden dynamiikkaan. Tarkemmin sanoen tajuaa, ettei itse asiassa ole koskaan edes ollut erossa siitä.

Edelleen, kun ihminen saavuttaa syntymän ja kokee valaistumisen, niin suuren ystävällisyyden ja myötätunnon korkein aste saavutetaan, ja hän palaa syntymän ja kuoleman mereen auttamaan kaikkia eläviä olentoja [2]. Tämä avaa näkymän Shinranin uskonnollisen ymmärryksen ytimessä olevaan myötätunnon kosmiseen draamaan. Puhtaan maan polku on kylläkin tie omakohtaiseen pelastukseen, mutta johtaa ennen kaikkea astumiseen valaistumisen todellisuuteen, joka herättää kaikki elävät olennot, jopa "ruohot, puut ja itse maan". Shinjinin saavuttanut saavuttaa puhtaan maan Amidan valan vaikuttaessa hänen elämässään. Sen seurauksena hän luonnostaan palaa välittömästi takaisin maailmaan toimimaan bodhisattvana kaikkien olentojen vapauttamiseksi. Täten shinjinin toteuttaminen on itsensä löytämistä vapautumisen dynaamisessa prosessissa, joka läpäisee ja ylittää minuuden.

Valan valtameri

Menneisyyteensä katsoen Shinjin'in kokeva henkilö näkee omahyväisyytensä harhaisesti aiheuttaman olemassaolon raskaan painolastin. Samalla hän kokee, että hänet vapauttava Amidan perusvala on täytetty äärettömässä menneisyydessä, ja se on aina toiminut yltääkseen häneen. Katsoen tulevaisuuteen hän tajuaa, että maailmallinen olemassaolo menneisyydessä ja tulevaisuudessa voi johtaa vain jatkuvaan vaeltamiseen tietämättömyyden aiheuttamassa itseensä takertumisessa. Hän on, kuten Sakyamuni sanoi "vaikeasti parannettavissa" [3], ja hänellä on helvetti matkansa päänä. Niinpä Shinran sanoi itseään tarkoittaen: Minulle kaikki [buddhalaisuuden] harjoitus on vaikeaa, niinpä helvetti on kotini teenpä mitä vain [4]. Samalla kuitenkin on käynyt varmaksi, että saavuttaa tulevaisuudessa syntymän puhtaassa maassa. Eteenpäin katsoen hän iloitsee etukäteen, että on saanut varmuuden saavutuksestaan [5].

Menneisyys ja tulevaisuus muotoutuu nykyhetkessä kun kokee shinjinin, kumpikin kaksitasoisin ja vastakkaisin rakentein niin, että molemmissa on maailmallinen olemassaolo ja valan vaikutus. Sillä hetkellä äärettömässä menneisyydessä täytetty perusvala astuu ihmisen nykyisen elämän virtaan niin, että "kaikki hänen entinen, nykyinen ja tuleva karmansa muuntuu hyväksi". Lisäksi, hänen tuleva syntymänsä puhtaassa maassa tulee jo nyt päätetyksi, Shinranin mukaan hän "saavuttaa syntymän välittömästi". Valan täyttyminen menneisyydessä ja syntymä puhtaassa maassa tulevaisuudessa ovat valan ajan ulkopuolella tapahtuvan toiminnan muotoja. Vala suuntaa henkilön koko elämän menneestä tulevaisuuteen, ja tässä hetkessä muuntaa sen radikaalisti.

Normaalisti kokemamme nykyhetki on vain häviävä silmänräpäys, tuskin havaittava piste mistä entinen jatkuu tulevaan, tulevan lupaus häipyy ja muuttuu menneeksi. Sellainen nykyhetki ei ole aito nykyhetki, jossa voisi elää ja toimia, vaan nykyisyys, joka on vailla merkitystä, koska se on itse rakennetun objektiivisen ajan kehyksessä. Takertumalla kuviteltuun persoonallisuuteen sen identiteetti ja pysyvyys kiinteytyy ajan virrassa niin, että ihminen huolestuu tulevaisuudesta, jonka hän on rakentanut itsekeskeisten toiveitten ja suunnitelmien varaan. Silloin elämä toistaa itseään. Todellinen aika on kuitenkin itsestään tietoista, pysymätöntä ja vailla itsekeskeisen tahdon valtaa tarjoten mahdollisuuden uuteen ja raikkaaseen elämään. Sellainen nykyhetken kokemus syntyy kun valan täyttyminen ja syntymä puhtaassa maassa sulautuvat maailmalliseen menneisyyteen ja tulevaisuuteen sitä muuttaen. Vaikka maailmallinen aika kulkee eteenpäin loputtomasti, niin shinjin-tietoisuuden aika ei virratessaan virtaa ja on paikoillaan liikkeessä. Se on sekä aikaa että ajattomuutta.

Nykyhetkellä ihminen on vielä täynnään sokeita intohimoja, vailla totuutta ja todellisuutta. Mutta shinjinin kokeneen ja valan valtamereen astuneen elämä on perusteiltaan vapautunut syntymän ja kuoleman maailmasta tullen äärettömän valon ja elämän täyttämäksi. Seuraten Amidan valaa pahojen ihmisten pelastamiseksi hän herää tilaan, joka ylittää maailmallisen olemassaolon. Silloin intohimot ja harhaluulot muuntuvat katoamatta niin, että hän tajuaa sen, mikä on totta ja todellisuutta. Silloin ei koe elämää ristiriitaisena vaan harmonisena ja täydellisenä.

Kun on noussut suuren myötätunnon valan laivaan ja purjehtinut valan laajalle ulapalle, täydellisen hyveen tuulet puhaltavat pehemeästi ja pahuuden aallot muuntuvat [6].

Perusvalan maailmaan astuttaessa mielessä riehuvat pahuuden myrskyt muuntuvat viisauden ja myötätunnon tasaiseksi tuuleksi.

Viitteet:

1. Notes on the Inscriptions of Sacred Scrolls, Ueda Y. (Ed.), Shin Buddhism Translation Series, Hongwanji International Center, 1981, Kyoto, Japan, pp. 69-73.

2. Essentials of Faith Alone, Ueda Y. (Ed.), Shin Buddhism Translation Series, Hongwanji International Center, 1981, Kyoto, Japan, pp. 33-34.

3. The True Teaching, Practise and Realization of the Pure Land Way, Volume II, (Ueda, Y. (Ed.), Shin Buddhism Translation Series, Hongwanji International Center, 1985, Kyoto, Japan, p. 114.

4. Tannisho: a Primer, Hirota D. (Trans.), Michio T. (Introduction), Ryukoku University, 1982, Kyoto, Japan, Chapter 2, p.23.

5. Notes on Once-calling and Many-calling, Ueda Y. (Editor), Shin Buddhism Translation Series, Hongwanji International Center, 1981, Kyoto, Japan

6. The True Teaching, Practise and Realization of the Pure Land Way, Volume I, Ueda Y. (Ed.), Shin Buddhism Translation Series, Hongwanji International Center, 1985, Kyoto, Japan, p. 78.



Back to index-page.